Uskonto ilman uskontoa : Radikaalin postmodernin uskonnonfilosofian haaste

Religion without religion. The challenge of radical postmodern philosophy of religion. The aim of this study is to examine the central ideas of Mark C. Taylor, Don Cupitt, and Grace Jantzen on the subject of the philosophy of religion. The method is a qualitative, systematic analysis of the works of the aforementioned philosophers. The purpose is to present, analyze, identify, find connections, and to gain an understanding of the original texts. This thesis shows that radical postmodern religion is “religion without religion”. God is “dead” and the concept of God is seen as “writing”, an ideal, a relationship of meanings or a language. In ethics, there are no objective values or principles. People must create their own morality. Reality is each person´s concept of reality. Language is universal in that language and reality cannot be considered separately. The human subject is contingent and formed in the linguistic and social context. According to postmodern feminism, the ideas that men present as facts are often degrading to women, distort reality and support the power of men. For this reason, we should create a new kind of philosophy of religion and a new language that takes women into consideration. Finally, we will study some philosophers, who have used postmodern ideas in a more moderate manner. In this way, we will look for a balanced solution between modernism and postmodernism. This study shows that the postmodern idea of religion is very different from classical Christianity. Ethics becomes subjective, anarchistic and nihilistic. Epistemology is relativistic and the human being becomes the measure of all things. Objective reality becomes blurry. Language is seen to be game-like, and it has no relation to reality. The moral responsibility of a subject becomes problematic. Science and rationality come into question without the permanent core provided by our consciousness. Women are not in an epistemologically privileged position. The truth claims by either men or women must each be evaluated one at a time. Many postmodern ideas can successfully be made of use if used in moderate manner.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella Mark C. Taylorin, Don Cupittin ja Grace Jantzenin tärkeimpiä uskonnonfilosofisia ajatuksia. Metodina on käytetty kvalitatiivista, tutkijoiden teosten sisältöä tarkastelevaa systemaattista analyysia, jonka päämääränä on pyrkiä esittelemään, erittelemään, identifioimaan, luomaan yhteyksiä ja ymmärtämään lähdeaineistoa. Tutkimus osoittaa, että radikaali postmoderni uskonto on "uskontoa ilman uskontoa". Jumala on "kuollut", ja jumaluus käsitetään "kirjoitukseksi", ihanteeksi, merkityssuhteeksi tai kieleksi. Etiikassa ei ole objektiivisia arvoja tai periaatteita. Ihmisen on itse luotava itselleen oma moraalinsa. Todellisuus on meidän käsityksemme todellisuudesta. Kieli on universaalista siten, että kieltä ja todellisuutta ei voi erottaa toisistaan. Ihmissubjekti on kontingentti ja muodostuu kielellisessä ja sosiaalisessa kontekstissa. Postmodernin feminismin mukaan miesten esittämät totuusväitteet ovat usein naisia sortavia, todellisuutta vääristäviä ja miesten valtaa pönkittäviä. Sen vuoksi olisi luotava uutta naiset huomioonottavaa uskonnonfilosofiaa ja kieltä. Lopuksi tarkastellaan muutamia filosofeja, jotka ovat käyttäneet maltillisesti hyväkseen postmoderneja ideoita. Siten pyritään etsimään tasapainoista uskonnonfilosofista ratkaisua modernismin ja postmodernismin luomassa tilanteessa. Arviointi osoittaa, että radikaali postmoderni uskontokäsitys poikkeaa suuresti klassisesta kristinuskosta. Etiikka muodostuu subjektivistiseksi, anarkistiseksi ja nihilistiseksi. Epistemologia on relativistista, ja ihmisestä tulee kaiken mitta. Objektiivinen todellisuus tulee häilyväksi. Kieli käsitetään pelinluonteiseksi. Sillä ei ole kosketusta todellisuuteen. Subjektin moraalinen vastuu tulee ongelmalliseksi. Tiede ja rationaalisuus tulevat kyseenalaisiksi ilman tietoisuuden pysyvää keskusta. Sekä miesten että naisten esittämät tietoväitteet on arvioitava kukin tapaus erikseen. Monia postmoderneja ideoita voidaan käyttää onnistuneesti hyväksi maltillisella tavalla.