Preliminary phonological analysis of the Limi dialect of Humla Bhotia

The purpose of this research was to analyse the phonological system of the Limi dialect of Humla Bhotia. Humla Bhotia is a Tibeto-Burman language that is spoken by approximately 4000 5000 people in the far northwestern Humla province of the Kingdom of Nepal. The language has not previously been the subject of analysis. The data base for this thesis was collected on two different dialects of Humla Bhotia in Kathmandu, the capital of Nepal, from February to May 2000. I had three language informants who speak Humla Bhotia as their mother tongue. One of the informants speaks the Upper Humla dialect and the other two informants speak the Limi dialect. In this thesis I have concentrated on the phonology of the dialect of Limi but occasionally I also make reference to the Upper Humla dialect. The Limi data base consists of 600 words elicited in isolation, sentences where words have been checked for consonantal and pitch variation, and five texts comprising 117 sentences. Firstly, I have studied the geographical location, population and dialects of Humla Bhotia. Five dialects were identified: Limi, Upper Humla, La Yakba, Nyinba and Humli Khyampa. Information on the dialect areas is based on the accounts of seven mother tongue speakers of the language and on Nancy Levine s (1988) anthropological research of the ethnic group Nyinba. Secondly, I have analysed the phonological system of Limi from the viewpoint of American stucturalism much along the lines followed by Pike 1966 [1947] ja 1967 [1948]. In defining the prosodic elements I have also used acoustic analysis. In the Limi dialect there are 7 vowel phonemes. No vowel clusters occur within the same syllable. In this preliminary analysis 29 contrastive plosives, 8 affricates and 5 6 fricatives were found. The data also revealed 4 nasal phonemes, two rhotic phonemes, one lateral phoneme and two central approximants. Further research is however called for to check the phonemic status of these segments. Four contrastive prosodic elements were encountered: nasalisation, length, phonation type and pitch movement. There are two contrastive types of phonation: tense and lax. Many words were found with a third type of phonation, modal phonation. How modal phonation relates to the prosodic system is unclear at this stage and is therefore left for further research to determine. There are two contrastive pitch movement tonemes: a rising toneme and falling toneme. The falling toneme occurs in free variation with a level pitch contour. Rising appears to be linked with lax phonation and falling with tense phonation.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida humla bhotia -kielen limi-murteen äännesysteemiä. Humla bhotia on aikaisemmin tutkimaton tiibetinsukuinen kieli, jota puhuu noin 4000 5000 ihmistä Humlan maakunnassa Nepalin kuningaskunnan luoteisosassa. Kieliaineisto on kerätty kahdesta humla bhotian murteesta Nepalin pääkaupungissa, Kathmandussa, helmikuun ja toukokuun välisenä aikana vuonna 2000. Kieli-informantteina toimi kolme humla bhotia -kieltä äidinkielenään puhuvaa henkilöä, joista yksi oli ylä-humla -murteen puhuja ja kaksi limi-murteen puhujaa. Keskityn tässä työssä limi-murteen fonologiaan, mutta joissakin kohden viittaan myös ylä-humla -murteeseen. Limi-murteen kieliaineisto koostuu 600 sanasta, jotka on lausuttu irrallaan lauseyhteydestään, lauseista, joissa sanoja tarkastellaan konsosantti- ja toonivariaation selvittämiseksi, sekä viidestä tekstistä, jotka sisältävät yhteensä 117 lauseesta. Työssäni selvitän ensimmäiseksi kielialueen maantieteellistä sijaintia sekä humla bhotian puhujamäärää ja sen murteita. Murteita on viisi: limi, ylä-humla, la yakba, nyinba ja humli khyampa. Tiedot murrealueista perustuvat seitsemän kieltä äidinkielenään puhuvan henkilön arvioihin sekä Nancy Levinen (1988) antropologiseen tutkimukseen Nyinba-nimisestä etnisestä ryhmästä. Seuraavaksi tutkin limi-murteen fonologiaa amerikkalaisen strukturalismin näkökulmasta lähinnä Piken 1966 [1947] ja 1967 [1948] edustaman foneemiikan mukaisesti. Prosodisten elementtien selvittämiseksi olen käyttänyt apuna myös akustista analyysia. Limi-murteessa on 7 vokaalifoneemia; vokaaliyhtymiä ei esiinny samassa tavussa. Tässä alustavassa tutkimuksessa löytyi 29 kontrastoivaa klusiilia, 8 affrikaattaa ja 5 6 frikatiivia. Kielessä on myös 4 nasaalifoneemia, 2 r-äännettä, 1 laidefoneemi sekä 2 puolivokaalia. Näiden foneemien varmistamiseksi tarvittaisiin kuitenkin lisätutkimusta. Oppositiossa olevia suprasegmentaaleja löytyi neljä: nasalisaatio, pituus, fonaatiotyyppi sekä sävelkulku. Kontrastoivia fonaatiofoneemeita on kaksi: tiukka fonaatio ja löysä fonaatio. Useissa sanoissa ilmenee myös kolmas fonaatiotyyppi, niin sanottu modaali. Se, miten modaalifonaatio suhtautuu limin fonologiseen systeemiin, on kuitenkin epäselvä ja jää jatkotutkimuksen selvitettäväksi. Kontrastoivia sävelkulkuja on kaksi: nouseva toneemi ja laskeva toneemi. Laskevan toneemin vapaa variantti on tasainen sävelkulku. Nouseva toneemi näyttää esiintyvän löysän fonaation yhteydessä ja laskeva toneemi tiukan fonaation yhteydessä.