Kielellinen merkitys emergenttinä prosessina: esimerkkinä suomen adessiivi
Contribuinte(s) |
Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, yleisen kielitieteen laitos University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of General Linguistics Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, institutionen för allmän språkvetenskap |
---|---|
Data(s) |
2006
|
Resumo |
Tutkielmassa tarkastelen sitä, miten monimerkityksinen kielellinen ilmaus voidaan ymmärtää, eli miten vastaanottaja tavoittaa kielellisen viestin merkityksen. Tutkielmassa keskeisessä asemassa on kielellisen merkin tulkinnan riippuvuus siitä kontekstista, jossa merkki esiintyy, ja polysemian käsittäminen kielellisen merkin abstrahoinniksi irti konteksteista. Tarkastelen myös sitä, kuinka paljon kontekstia kielellisen merkin tulkintaan tarvitaan. Esittelen prototyyppien ympärille rakentuvia sumearajaisia kategorioita ennen kaikkea Eleanor Roschin tutkimusten kautta. Tältä pohjalta tarkastelen käsitystä, jonka mukaan ihminen kielellistä ilmausta muodostaessaan valitsee hallitsemiensa kielellisten merkkien joukosta ne, jotka parhaiten täyttävät tarkoituksensa kokonaisilmauksessa eli toimivat tietyssä kokonaisprosessin osafunktiossa. Tutkielmassa tarkastellaan tähän liittyen emergenssiä, yleistä tieteenfilosofista käsitettä, jolla viitataan tavallisesti sellaisten ilmiöiden syntyyn, jotka ovat laadullisesti uudenlaisia ja joita ei voi ennustaa alkuehtojen pohjalta. Tutkimusongelmaa lähestyn käyttämällä esimerkkinä suomen adessiivia. Adessiivin merkitystehtävien esittelyssä käytän käsitteellisenä apuvälineenä Ronald W. Langackerin kognitiivista kielioppia. Tutkimusaineistona on sanomalehti Karjalaisen vuosikerran 1999 ne adessiivimuotoiset substantiivit, jotka esiintyvät vähintään kymmenen kertaa, lausekonteksteineen. Aineiston laajuus on noin 18 000 lausetta. Johtopäätöksenä tutkimusaineistosta todetaan, että suurimmalle osalle adessiivitapauksista on löydettävissä merkitystehtävä kantasanan semanttisen luonteen avulla; tämä tarkoittaa, että lausekontekstistaan irrotettu adessiivimuotoinen sana saa suurimmaksi osaksi saman tulkinnan kuin lausekontekstissaan. Toisena johtopäätöksenä todetaan, että merkityksen määräytyminen lausekontekstin kautta ei ole systemaattista tai lineaarista, ts. sama lausekonteksti johtaa eri sananmuodoilla eri merkitystulkintaan. Tämän katson olevan osoitus merkityksen emergenssistä. |
Identificador |
URN:NBN:fi-fe20061356 |
Idioma(s) |
fi |
Publicador |
Helsingfors universitet University of Helsinki Helsingin yliopisto |
Direitos |
Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. |
Tipo |
pro gradu-avhandlingar pro gradu -tutkielmat master's thesis |