Language and Letters of the Bluestocking Network : Sociolinguistic Issues in Eighteenth Century Epistolary English

This study deals with language change and variation in the correspondence of the eighteenth-century Bluestocking circle, a social network which provided learned men and women with an informal environment for the pursuit of scholarly entertainment. Elizabeth Montagu (1718 1800), a notable social hostess and a Shakespearean scholar, was one of their key figures. The study presents the reconstruction of Elizabeth Montagu s social networks from her youth to her later years with a special focus on the Bluestocking circle, and linguistic research on private correspondence between Montagu and her Bluestocking friends and family members between the years 1738 1778. The epistolary language use is investigated using the methods and frameworks of corpus linguistics, historical sociolinguistics, and social network analysis. The approach is diachronic and concerns real-time language change. The research is based on a selection of manuscript letters which I have edited and compiled into an electronic corpus (Bluestocking Corpus). I have also devised a network strength scale in order to quantify the strength of network ties and to compare the results of the linguistic research with the network analysis. The studies range from the reconstruction and analysis of Elizabeth Montagu s most prominent social networks to the analysis of changing morphosyntactic features and spelling variation in Montagu s and her network members correspondence. The linguistic studies look at the use of the progressive construction, preposition stranding and pied piping, and spelling variation in terms of preterite and past participle endings in the regular paradigm (-ed, - d, -d, - t, -t) and full / contracted spellings of auxiliary verbs. The results are analysed in terms of social network membership, sociolinguistic variables of the correspondents, and, when relevant, aspects of eighteenth-century linguistic prescriptivism. The studies showed a slight diachronic increase in the use of the progressive, a significant decrease of the stigmatised preposition stranding and increase of pied piping, and relatively informal but socially controlled epistolary spelling. Certain significant changes in Elizabeth Montagu s language use over the years could be attributed to her increasingly prominent social standing and the changes in her social networks, and the strength of ties correlated strongly with the use of the progressive in the Bluestocking Corpus. Gender, social rank, and register in terms of kinship/friendship had a significant influence in language use, and an effect of prescriptivism could also be detected. Elizabeth Montagu s network ties resulted in language variation in terms of network membership, her own position in a given network, and the social factors that controlled eighteenth-century interaction. When all the network ties are strong, linguistic variation seems to be essentially linked to the social variables of the informants.

Englannissa 1700-luvun puolivälissä vauras ja oppinut seurapiirinainen Elizabeth Montagu (1718 1800) ja hänen samanhenkiset ystävänsä alkoivat järjestää epämuodollisia, sivistyneitä aamiaistapaamisia. Vuosien aikana nämä tapaamiset keräsivät yhä enemmän väkeä ja muuttuivat julkisemmiksi, ja seurapiiriä alettiin kutsua nimellä Bluestockings (sinisukat). Väitöskirjani käsittelee kielen vaihtelua ja muutosta tämän sosiaalisen verkoston kirjeenvaihdossa. Tutkimus perustuu alkuperäiseen kirjeenvaihtoon, jota on editoitu aikaväliltä 1738 1778, ja Elizabeth Montagun sosiaalisten verkostojen rekonstruktioon samana aikakautena. Vertailun vuoksi tutkimukseen on sisällytetty myös Montagun nuoruusvuosien verkostoanalyysi sekä perheen kanssa käytyä kirjeenvaihtoa. Kirjeaineistossa oli runsaasti sekä morfosyntaktista että oikeinkirjoitukseen liittyvää kielellistä vaihtelua, joka selittyi sekä verkostoanalyysillä että sosiaalisilla tekijöillä, ja jossain määrin myös ajan preskriptiivisellä kielikeskustelulla. 1700-luvulla englannin oikeinkirjoitus ei ollut täysin vakiintunut, ja vaihtelua esiintyi etenkin julkisen painetun tekstin ja yksityisten tekstien välillä. Tutkimuksessa osoittautui, että lyhennettyjä verbimuotoja käytettiin kirjeenvaihdossa yhä runsaasti, ja sosiaaliset tekijät vaikuttivat oikeinkirjoituksen muodollisuuden tasoon merkittävällä tavalla. Epämuodollisinta oikeinkirjoitus oli silloin, kun sekä kirjoittaja että vastaanottaja olivat samassa sosiaalisessa asemassa olevia naisia, joiden välinen suhde pohjautui sukulaisuuteen eikä niinkään ystävyyteen. Sinisukkaverkoston miehet kirjoittivat Elizabeth Montagulle merkittävästi muodollisemmin kuin verkoston naiset, kun taas Montagun oma tyyli oli naiskirjoittajista kaikkein lähimpänä miesten formaalia oikeinkirjoitustapaa. Tämä epäilemättä liittyi hänen julkiseen asemaansa tunnettuna oppineena seurapiirinaisena. Hän ei kuitenkaan muuttanut tyyliään sitä formaalimmaksi mitä vankemmaksi hänen asemansa kävi; pikemminkin näyttää siltä, että Montagu katsoi vanhemmiten voivansa kirjoittaa perheelleen ja ystävilleen rennommin ja epämuodollisemmin kuin nuoruudessaan, eikä hän reagoinut kaikkiin normatiivisten kielioppien kieltoihin ja suosituksiin. 1700-luvun ankaran normatiivinen asenne kieleen näkyi kuitenkin myös yksityisessä kirjeenvaihdossa niin, että tietyt paheksutut syntaktiset konstruktiot vähenivät neljänkymmenen vuoden aikana huomattavasti. Neljänkymmenen vuoden aikana tapahtuneet muutokset Elizabeth Montagun kielessä linkittyvät hänen siirtymiseensä nuoruusiän selvästi yksityisestä ja epämuodollisesta nuorten ystävättärien sosiaalisesta verkostosta aikuisiän suurempaan, julkisempaan ja maineeltaan oppineeseen sinisukkaverkostoon, jossa Montagulla oli merkittävä asema. Ystävyydellä oli kielenkäyttöön huomattava vaikutus, ja etenkin ystävyyssuhteiden alkuvaiheissa Montagun ja sinisukkien kirjeenvaihdossa oli todettavissa merkittävästi erilaista ja monella tapaa muodollisempaa kieltä kuin myöhempinä vuosina. Henkilökohtaisten verkostositeiden vaikutus ei ollut yhtä selkeästi osoitettavissa kuin verkostosta toiseen siirtymisen, ja on ilmeistä että sosiaaliset tekijät, kuten sukupuoli ja sosiaalinen asema, vaikuttivat kielenkäyttöön erityisen voimakkaasti. Kun verkostositeet ovat keskimäärin yhtä vahvoja, sosiaaliset tekijät näyttävät nousevan etusijalle kielellisen variaation selittäjinä.