Èvoljucija sistemy glasnyh fonem v nekotoryh russkih govorah Vologodskoj oblasti

The present dissertation analyses 36 local vernaculars of villages surrounding the northern Russian city of Vologda in relation to the system of the vowels in the stressed syllables and those preceding the stressed syllables by using the available dialectological researches. The system in question differs from the corresponding standard Russian system by that the palatalisation of the surrounding consonants affects the vowels much more significantly in the vernaculars, whereas the phonetic difference between the stressed and non-stressed vowels is less obvious in them. The detailed information on the local vernaculars is retrieved from the Dialektologičeskij Atlas Russkogo Jazyka dialect atlas, the data for which were collected, for the most part, in the 1940 s and 1950 s. The theoretical framework of the research consists of a brief cross-section of western sociolinguistic theory related to language change and that of historical linguistics related to the Slavonic vowel development, which includes some new theories concerning the development of the Russian vowel phonemes. The author has collected dialect data in one of the 36 villages and three villages surrounding it. During the fieldwork, speech of nine elderly persons and ten school children was recorded. The speech data were then transcribed with coded information on the corresponding etymological vowels, the phonetic position, and the factual pronunciation at each appearance of vowels in the phonetic positions named above. The data from both of the dialect strata were then systematised to two corresponding systems that were compared with the information retrievable from the dialect atlas and other dialectological literature on the vowel phoneme system of the traditional local vernacular. As a result, it was found out (as hypothesised) that the vernacular vowel phoneme system has approached that of the standard language but has nonetheless not become similar to it. The phoneme quantity of the traditional vernacular is by one greater than that of the standard language, whereas the vowel phoneme quantity in the speech of the school children coincides with that in the standard language, although the phonetic realisations differ to some extent. The analysis of the speech of the elderly people resulted in that it is quite difficult to define the exact phoneme quantity of this stratum due to the fluctuation and irregularities in the realisation of the old phoneme that has ceased to exist in the newest stratum. It was noticed that the effect of the quality of the surrounding consonants on the phonetic realisation of the vowel phonemes has diminished, and the dependence of the phonetic realisation of a vowel phoneme on its place in a word in relation to the word stress has become more and more obvious, which is the state of affairs in the standard language as well.

Työssä analysoidaan 36:n, pohjoisvenäläisen Vologdan kaupungin ympärillä sijaitsevan paikallismurteen painollisten ja painollista edeltävien tavujen vokaaleja olemassa olevaa murretutkimusta hyödyntäen. Murteiden järjestelmät eroavat venäjän kirjakielen järjestelmistä siten, että vokaaleja ympäröivien konsonanttien liudentuneisuus (muljeeraus) vaikuttaa ko. murteissa vokaalien ääntämykseen kirjakielen järjestelmää voimakkaammin. Sen sijaan painollisten ja painottomien tavujen vokaalien ero on murteissa huomattavasti pienempi kuin kirjakielessä. Murteita koskevat varsin tarkat tiedot on saatu pääosin 1940- ja 1950-luvuilla kerätyn murremateriaalin perusteella julkaistusta murreatlaksesta Dialektologičeskij Atlas Russkogo Jazyka. Työn teoreettinen pohjustus muodostuu lyhyestä läntisen, kielenmuutokseen liittyvän sosiolingvistisen teorian esittelystä sekä slaavilaisten kielten vokaalien kehityksen esittelystä, jossa on joitakin uusia teorioita venäjän vokaalien kehityksestä. Tekijä on kerännyt murremateriaalia yhdessä mainituista 36 kylästä sekä kolmesta sen lähistöllä sijaitsevasta kylästä. Materiaalin keruussa nauhoitettiin yhdeksän seniorikansalaisen ja kymmenen koululaisen puhetta. Tämän jälkeen materiaali kirjoitettiin tekstimuotoon siten, että siinä oli mukana koodattu informaatio kunkin vokaalin historiasta, foneettisesta asemasta suhteessa muihin äänteisiin sekä vokaalin todellinen ääntämys kyseisessä tapauksessa. Molemmista murrekerrostumista saadusta aineistosta on rakennettu omat järjestelmänsä, minkä jälkeen niitä on verrattu murreatlaksesta sekä muista murteita käsittelevistä teoksista saatuun vokaalijärjestelmiä koskevaan tietoon. Tuloksena on saatu selville (kuten oli oletettavissakin), että murteen vokaalijärjestelmä on lähentynyt kirjakielen vastaavaa järjestelmää, muttei ole kuitenkaan muuttunut sen kanssa samanlaiseksi. Perinteisissä murteissa on yksi vokaali enemmän kuin kirjakielisessä järjestelmässä, mutta koululaisten puheessa tästä ylimääräisestä vokaalista on vain joitakin jäänteitä. Seniori-ikäisten puheen analysoinnin tuloksena on saatu selville, että murrejärjestelmän vokaalien määrän laskeminen on vaikeaa, koska siinä on niin paljon hajontaa ja epäsäännönmukaisuutta. Työn kuluessa on havaittu, että vokaalia ympäröivien konsonanttien laadun vaikutus vokaaliin on vähentynyt, kun taas sanapainon vaikutus on kasvanut. Tältä osin murre on muuttunut varsin samanlaiseksi kuin kirjakieli.