Proektirovanie perevodčeskih slovarej special'noj leksiki

The methodology of designing normative terminological products has been described in several guides and international standards. However, this methodology is not always applicable to designing translation-oriented terminological products which differ greatly from normative ones in terms of volume, function, and primary target group. This dissertation has three main goals. The first is to revise and enrich the stock of concepts and terms required in the process of designing an LSP dictionary for translators. The second is to detect, classify, and describe the factors which determine the characteristics of an LSP dictionary for translators and affect the process of its compilation. The third goal is to provide recommendations on different aspects of dictionary design. The study is based on an analysis of dictionaries, dictionary reviews, literature on translation-oriented lexicography, material from several dictionary projects, and the results of questionnaires. Thorough analysis of the concept of a dictionary helped us to compile a list of designable characteristics of a dictionary. These characteristics include target group, function, links to other resources, data carrier, list of lemmata, information about the lemmata, composition of other parts of the dictionary, compression of the data, structure of the data, and access structure. The factors which determine the characteristics of a dictionary have been divided into those derived from the needs of the intended users and those reflecting the restrictions of the real world (e.g. characteristics of the data carrier and organizational factors) and attitudes (e.g. traditions and scientific paradigms). The designer of a dictionary is recommended to take the intended users' needs as the starting point and aim at finding the best compromise between the conflicting factors. When designing an LSP dictionary, much depends on the level of knowledge of the intended users about the domain in question as well as their general linguistic competence, LSP competence, and lexicographic competence. This dissertation discusses the needs of LSP translators and the role of the dictionary in the process of translation of an LSP text. It also emphasizes the importance of planning lexicographic products and activities, and addresses many practical aspects of dictionary design.

Sanastoja on laadittu jo tuhansia vuosia, mutta tieteenalana leksikografia on melko nuori. Monet kyseenalaistavat vieläkin sen aseman itsenäisenä tieteenalana. Yhtenä syynä tähän on leksikografian käsitteistön kehittymättömyys. Leksikografiassa ei ole esimerkiksi olemassa tarkkaa määritelmää sanakirjalle. Ilman sitä ei pysty sanomaan, ovatko erilaiset sanastot, tietosanakirjat, termipankit yms. sanakirjoja ja täten leksikografian tutkimuskohteita. Jos sanakirjan käsite on epämääräinen, ei myöskään sanakirjan sisältöä ja rakennetta voi kuvata eikä niin muodoin sanakirjaa voi suunnitella. Väitöskirjallani on kolme päätavoitetta. Ensimmäinen niistä on tarkastella kääntäjille tarkoitetun erikoisalan sanakirjan suunnittelussa tarvittavaa käsitteistöä ja termistöä ja täydentää sitä. Toinen tavoite on löytää ja luokitella ne tekijät, jotka vaikuttavat tällaisen sanakirjan ominaisuuksiin ja laatimisprosessiin. Kolmantena tavoitteena on antaa suosituksia sanakirjan suunnittelusta. Tutkimus perustuu sanakirjojen ja niiden arvostelujen analyysiin, usean sanakirjaprojektin aineistoon sekä kääntäjäkyselyihin. Väitöskirjassa on ensin käsiteanalyysin avulla määritelty sanakirjan käsite ja laadittu lista niistä sanakirjan piirteistä, jotka sanakirjaa suunniteltaessa on otettava huomioon. Sanakirjaan vaikuttavat tekijät on jaettu varsinaisiin leksikografisiin tekijöihin, jotka perustuvat käyttäjien tarpeisiin, ja ulkoisiin tekijöihin, jotka heijastavat ulkomaailman asettamia rajoituksia. Sanakirja vastaa käyttäjien tarpeita parhaiten, jos suunnittelu alkaa varsinaisista leksikografisista tekijöistä. Käytännössä myös ulkoiset tekijät vaikuttavat kuitenkin sanakirjaan erittäin paljon. Sanakirjan laatiminen onkin pitkälti kompromissien etsimistä kilpailevien tekijöiden välillä. Erikoiskielen sanakirjaa suunniteltaessa on tärkeää ottaa huomioon se, miten hyvä erikoisalan tuntemus käyttäjillä on ja miten hyvin he hallitsevat toisaalta yleiskieltä ja toisaalta kyseisen erikoisalan kieltä. Väitöskirjassa käsitellään erikoiskielen kääntäjien tarpeita ja sanakirjan roolia käännösprosessissa. Tutkimuksessa korostetaan suunnitteluvaiheen merkitystä sanakirjojen laatimisessa sekä käsitellään yksityiskohtaisesti monia sanakirjan suunnitteluun liittyviä seikkoja sanakirjan lähteiden valinnasta ja termilistan muodostamisesta aina sanakirjan ulkoasuun ja liitteisiin saakka.