Vyra enie obob čёnno-ličnogo značenija v russkom jazyke

Expressing generalized-personal meaning in Russian Based on data from Russian, this doctoral dissertation examines generalized-personal meaning that is, generic expressions referring to all human beings, people in general, each or any person (e.g. S vozrastom načinae cenit prostye ve či With age you start to appreciate simple things ). The study shares its basic theoretical orientation with functional approaches going from meaning to form . The objective of the thesis is to determine and describe the various linguistic means which can be used by the speaker to express generalized-personal meaning. The main material of the study consists of 2,000 examples collected from modern Russian literature, newspapers, and magazines. The linguistic means of expressing generalized-personal meaning are divided into three main classes. Morphological and lexico-grammatical means (22% of the material) include the use of personal pronouns and personal verbal endings. In Russian, all personal forms except the 3rd person singular can be used in a generalized-personal meaning. Lexical means (14% of the material) involve, above all, pronouns like vse all , ka dyj everyone , nikto no one , as well as the nouns čelovek man and ljudi people . In emotional speech, generalized-personal meaning can also be conveyed lexically by using utterances like da e idiot znaet even an idiot knows . In rhetorical questions the pronoun kto who can appear in this meaning (cf. Kto ne ljubit moro enoe?! Who doesn t like ice cream?! ). The third main class, syntactic means (64% of the material), consists of constructions in which the generic person is not expressed at the surface level. This class mainly includes two-component structures in which the infinitive relates to a modal predicative adverb (e.g. mo no can, be allowed to , nado must ), modal verb (e.g. stoit be worth(while) , sleduet must, be obliged to ), or predicative adverb ending in -о (e.g. trudno it is hard to , neprilično is not appropriate ). Other syntactic means are: one-component infinitive structures, so-called embedded structures, structures with a processual noun, passive constructions, and gerund constructions. The different forms of expression available in Russian are not interchangeable in all contexts. Even if a given context tolerates the substitution of one construction for another, the two expressions are never entirely synonymous. In addition to determining the range of forms which can express generalized-personal meaning, the study aims to compare these forms and to specify the conditions and possible restrictions (contextual, semantic, syntactic, stylistic, etc.) associated with the use of each construction. In Russian linguistics, the generalized-personal meaning has not been extensively studied from a functional perspective. The advantage of a meaning-based functional approach is that it gives a comprehensive picture of the diversity and distribution of the phenomenon.

Geneeris-persoonaisen merkityksen ilmaiseminen venäjän kielessä Väitöskirjatutkimukseni kohteena on geneeris-persoonainen merkitys. Toisin sanoen tarkastelen sellaisia yleistäviä ilmauksia, jotka viittaavat kaikkiin ihmisiin, jokaiseen tai kehen tahansa meistä . Tutkimuksessani sovellan merkityksestä muotoon etenevää funktionaalisen lauseopin teoriaa, joka pyrkii selvittämään, mitä eri keinoja puhujalla on käytettävissään, kun hän haluaa ilmaista tiettyä merkitystä. Tutkimuksen keskeisin tavoite on selvittää, miten geneeris-persoonaista merkitystä ilmaistaan venäjän kielessä. Väitöskirjan pääasiallinen tutkimusaineisto koostuu 2000 esimerkistä, jotka on poimittu venäläisestä nykykirjallisuudesta sekä sanoma- ja aikakauslehdistä. Esimerkkeinä geneeris-persoonaisen merkityksen ilmaisukeinoista voidaan mainita verbien persoonamuodot ja persoonapronominit, pronominit tyyppiä vse kaikki , ka dyj jokainen , nikto ei kukaan sekä substantiivit čelovek ihminen ja ljudi ihmiset . Suurimmassa osassa esimerkeistä geneerisestä persoonasta ei ole mitään merkkiä pintalauseessa. Useimmiten kyse on rakenteista, joissa infinitiivi liittyy modaaliseen predikatiiviseen adverbiin (esim. mo no voida, saada ; nado täytyä ), modaaliverbiin (esim. sleduet täytyä, olla velvollisuus ; stoit kannattaa ) tai o-loppuiseen predikatiiviseen adverbiin (esim. trudno on vaikea ; neprilično ei ole sopivaa ). Muita geneeris-persoonaisen merkityksen ilmaisukeinoja ovat yksiosaiset infinitiivilauseet, ns. upotusrakenteet, prosessuaalisen substantiivin sisältämät rakenteet, passiivi ja gerundirakenteet. Eri ilmaisukeinot eivät ole keskenään täysin synonyymisia; kukin rakenne tuo geneeris-persoonaiseen merkitykseen oman vivahteensa. Ilmaisukeinojen kartoittamisen lisäksi pyrin selvittämään, miten eri rakenteet eroavat toisistaan sekä millaisia (semanttisia, syntaktisia, kontekstuaalisia, tyylillisiä ym.) rajoituksia ja tendenssejä niiden käyttöön liittyy. Miksi vaikkapa lause Čelovek ljubit detektivy Ihminen pitää dekkareista kuulostaa omituiselta yleistävässä merkityksessä, mutta lauseet Ljudi ljubjat detektivy Ihmiset pitävät dekkareista tai Vse e ljubjat detektivy! Kaikkihan nyt dekkareista pitävät! tuntuvat luontevilta yleistyksiltä? Uutta tutkimuksessa on geneeris-persoonaisen merkityksen tarkastelu omana semanttisena kategorianaan. Merkityslähtöisen funktionaalisen lähestymistavan etuna on, että ilmiön moninaisuudesta ja laajuudesta muodostuu kokonaisvaltainen kuva. Nykyvenäjän teoreettisen tutkimuksen lisäksi väitöskirjan tuloksia voidaan hyödyntää venäjän kielen opetuksessa.