Da hatte das Pferd die Nüstern voll. Gebrauch und Funktion von Phraseologie im Kinderbuch : Untersuchungen zu Erich Kästner und anderen Autoren

Da hatte das Pferd die Nüstern voll. Gebrauch und Funktion von Phraseologie im Kinderbuch. Untersuchungen zu Erich Kästner und anderen Autoren. [Da hatte das Pferd die Nüstern voll. Fraseologian käyttö ja tehtävä lastenkirjallisuudessa. Tutkimuksia Erich Kästnerin ja muiden kirjailijoiden tuotannossa.] Usein oletetaan, että idiomit ovat lapsille vaikeita ymmärtää, koska niiden merkitystä ei voi kokonaisuudessaan johtaa rakenteeseen kuuluvien yksittäisten sanojen merkityksestä. Silti lastenkirjallisuudessa idiomeja käytetään paljon ja monessa eri tehtävässä. Tässä tutkimuksessa tarkistetaan fraseologian (idiomien ja sanalaskujen) käytön koko skaala saksankielisessä lastenkirjallisuudessa Erich Kästnerin (1899-1976) klassikoista tähän päivään asti. Kolmen eri korpuksen avulla (905 idiomiesimerkkiä kuudesta Kästnerin lastenkirjasta, 333 idiomia kahdesta Kästnerin aikuisromaanista ja 580 esimerkkiä kuudesta eri kirjailijoiden kirjoittamasta lastenkirjasta) pyritään vastamaan mm. seuraaviin kysymyksiin: Kuinka paljon ja minkälaisia idiomeja teksteissä käytetään? Miten idiomit sijoitetaan teksteihin, minkälaisia suhteita kontekstiin rakentuu? Millaisia eroavaisuuksia idiomien käytössä on havaittavissa ensinnäkin saman kirjailijan (Kästnerin) lastenkirjojen ja aikuisille tarkoitettujen kirjojen välillä sekä toisaalta eri kirjailijoiden kirjoittamien lastenkirjojen välillä? Tutkimuksesta käy ilmi, että idiomien käyttö vaihtelee lastenkirjallisuudessa ensisijaisesti kirjailijoittain, joka näkyy erilaisten ’fraseologisten profiilien’ esiintyminä. Parafraasien käyttö (idiomin rinnalle asetetaan synonyyminen ei-idiomaattinen ilmaisu) on varsin yleistä kaikissa tutkituissa lastenkirjoissa. Kästnerin lastenkirjoissa parafraasin käyttö on selvästi yleisempää kuin aikuisromaaneissa. Näyttää siltä, että lastenkirjallisuudessa siis tietoisesti tai tiedostumatta otetaan huomioon lasten rajoitettu fraseologinen kompetenssi.

Da hatte das Pferd die Nüstern voll. Gebrauch und Funktion von Phraseologie im Kinderbuch. Untersuchungen zu Erich Kästner und anderen Autoren. [Da hatte das Pferd die Nüstern voll. Use and Function of Phraseology in Children’s Literature. Studies in the Works of Erich Kästner and Other Authors.] Idioms are widely believed to be difficult for children to understand. Nevertheless, children’s literature shows abundant use of phraseological units in a wide variety of different functions. This study investigates the use and functions of idiomatic phraseology in German children’s literature starting with Erich Kästner (1899-1976) up until the present. On the basis of three different corpora (905 instances of idiom use from six Kästner children’s books, 333 examples of the use of idioms from two of Kästner’s novels for adults, and 580 idioms extracted from six German children’s books by different authors), and using the methodology and concepts of text linguistics, this study attempts to answer the following questions: How many and what kind of phraseological units are used in the texts? By what means are they embedded into the context, what kind of contextual relations do they form? What are the differences in the use of idioms between the different children’s books by one author (Kästner), between the children’s books and the adult novels by Kästner and between the different authors of children’s books? The analysis indicates that the use of phraseology in children’s literature is primarily a feature of the individual authors – different ‘phraseological profiles’ can be constructed. For example, Kästner not only uses idioms frequently, but also conspicuously, in plays on words, modifications, and contextual relations of all kinds. It can be stated that the extensive use of paraphrases to the idioms is common to more or less all of the children’s books that were analyzed for this study. For Kästner a noticeable difference between the use of paraphrases in the children’s books and in the novels can be discerned. Thus a consideration of the children’s (phraseological) competence seems to be an inherent constituent of children’s literature.