Recipient v russkom razgovore : o raspredelenii funkcij mezhdu otvetami da, nu i tak

The study investigates actions by recipients in spontaneous Russian conversations by focusing on DA, NU and TAK, when they are used as responses to the main speaker's larger on-going turn. The database for the study consists of some 7 hours of spontaneous conversations. The participants of the conversations come from different parts of Russia. The use of DA, NU and TAK was analyzed by applying the method of ethnomethodological conversation analysis from the point of view of the type of the context, the sequential placement of the response and its manner of production. The particles were analyzed both in contexts in which they responded to an informing and in affective contexts. The particles NU and TAK were used by the speakers almost exclusively in informing contexts, whereas DA was the central response type in affective contexts. DA was also the most common response to information with affective implications. The information, to which the particle NU provided as response, was often unspesific and projected a spesification or explanation by its speaker as the next action. DA and TAK, by contrast, treated the information as one that could be followed and was sufficient in its local context. As a response to parenthetical information NU responded to information that was only loosely connected with the mainline of talk. The particle DA, by contrast, was used as a response to such parenthetical information, which was more crucial for the larger on-going activity. Only NU was used as a response that invited the main speaker to continue a turn that she or he had offered as possibly complete. NU was also used by the recipient after her or his own contribution as a continuer. In affective contexts, DA expressed, depending on its more spesific context, not only agreement but also other functions, such as giving up arguing or prior knowledge on the topic being discussed. In addition DA responses were used to display empathy and identification with the state of affairs expressed by the co-participant. NU, by contrast, was seldom used as a response to a turn that expressed affect. When it was used in affective contexts, it displayed agreement with the co-participant or just registered an assessment by her or him.

Tässä tutkimuksessa analysoitiin vastaanottajana olevan osanottajan toimintaa spontaanissa venäjänkielisessä keskustelussa. Pääasiallisen huomion kohteena olivat DA-, NU- ja TAK-vastaukset silloin, kun ne vastaanottivat pääpuhujan kehitteillä olevaa vuoroa. Tutkimusaineisto sisälsi 7 tuntia spontaaneja, ääni- ja/tai videonauhoitettuja venäjänkielisiä keskusteluja, joihin osallistujat olivat kotoisin eri puolilta Venäjää. Tutkimuksessa DA-, NU- ja TAK-partikkelien käyttöjä spesifioitiin etnometodologisen keskustelunanalyysin keinoin analysoimalla partikkelivastauksen kontekstityyppiä, sekventiaalista asemaa ja tuottamistapaa. Partikkeleita tarkasteltiin vastauksina sekä puhdasta informaatiota sisältäviin että asennetta ilmaiseviin vuoroihin. NU- ja TAK-partikkeleita käytettiin lähinnä vain informointikontekstissa. DA oli puolestaan asennetta ilmaisevien kontekstien keskeisin partikkeli. DA oli yleisin vastaus myös affektia herättävään tietoon. NU:lla vastaanotettiin spesifioimatonta, selitystä ennakoivaa tietoa. TAK ja DA käsittelivät annettua informaatiota yleensä riittävänä ja implikoivat samalla asian seurattavuutta. Puheen päälinjalta poikkeava, parenteettinen tieto, johon NU vastasi, oli löyhästi sidoksissa puheen päälinjaan. Sen sijaan DA:ta käytettiin vastauksena sellaiseen parenteettiseen tietoon, joka oli oleellinen koko puhetoiminnan kannalta ja teki relevantiksi ymmärryksen osoituksen. Ainoastaan NU-vastauksella kehotettiin puhujaa jatkamaan potentiaalisesti loppuun saatettua vuoroakin. Vastaanottaja saattoi käyttää NU-partikkelia jatkamiskehotuksena myös oman kontribuutionsa jälkeen. Asennetta ilmaisevissa konteksteissa esiintyi lähes yksinomaan DA-partikkeli. Samanmielisyyden lisäksi DA-vastaukset ilmaisivat kontekstista riippuen myös muita tehtäviä, kuten argumentoinnista luopumista ja aiempaa tietämystä asiasta. Lisäksi niillä osoitettiin empatiaa ja samastumista puhujan esittämään asiaintilaan, mikä tehtävä puuttui NU- ja TAK-partikkeleilta. NU-partikkelilla vastattiin harvoin asennetta ilmaisevaan vuoroon. Tällöin sillä joko ilmaistiin samanmimelisyyttä keskustelukumppanin kannanoton kanssa tai ainoastaan rekisteröitiin se ilman samanmielisyyden implikaatiota.