The Homeless Etiquette : Social Interaction and Behavior Among the Homeless in Taito Ward, Tokyo

The thesis focuses on the social interaction and behavior of the homeless living in Tokyo's Taito Ward. The study is based on the author's own ethnographic field research carried out in the autumn 2003. The chosen methodologies were based on the methodology called "participant observation", and they were used depending on the context. The ethnographic field research was carried out from the mid-August to the beginning of the October in 2003. The most important targets of the research were three separate loosely knit groups placed in certain parts of Taito Ward. One of these groups was based in proximity to the Ueno train station, one group gathered every morning around a homeless support organization called San'yûkai, and one was based in Tamahime Park located in the old San'ya area of Tokyo. The analysis is based on the aspects of Takie Sugiyama Lebra's theory of "social relativism". Lebra's theory consists of the following, arguably universal aspects: belongingness, empathy, dependence, place in the society, and reciprocity. In addition, all the interaction and behavior is tied to the context and the situation. According to Lebra, ritual and intimate situations produce similar action, which is socially relative. Of these, the norms of the ritual behavior are more regulated, while the intimate bahavior is less spontaneous. On the contrary, an anomic situation produces anomic behavior, which is not socially relative. Lebra's theory is critically reviewed by the author of the thesis, and the author has attempted to modify the theory to make it more adaptable to the present-day society and to the analysis. Erving Goffman's views of the social interaction and Anthony Giddens' theories about the social structures have been used as complementary thoretical basis. The aim of the thesis is to clarify, how and why the interaction and the behavior of some homeless individuals in some situations follow the aspects of Lebra's "social relativism", and on the other hand, why in some situations they do not. In the latter cases the answers can be sought from regional and individual differences, or from the inaptness of the theory to analyze the presented situation. Here, a significant factor is the major finding of the field study: the so called "homeless etiquette", which is an abstract set of norms and values that influences the social interaction and behavior of the homeless, and with which many homeless individuals presented in the study complied. The fundamental goal of the thesis is to reach profound understanding about the daily life of the homeless, whose lives were studied. The author argues that this kind of profound understanding is necessary in looking for sustainable solutions in the areas of social and housing policy to improve the position of the homeless and the qualitative functioning of the society.

Tutkielmassa tarkastellaan Tokion Taiton alueen kodittomien sosiaalista vuorovaikutusta ja käyttäytymistä. Tutkimus pohjaa tekijän itse vuoden 2003 syksyllä keräämään kenttäaineistoon. Kenttäaineiston keräämisessä käytettiin pääasiassa kulloinkin tilanteeseen sopivia osallistuvan havainnoinnin (engl. participant observation ) menetelmiä. Kenttätutkimus kesti vuoden 2003 elokuun puolesta välistä lokakuun alkuun. Kenttätutkimuksen tärkeimmät kohteet olivat kolme kodittomien väljästi muodostamaa ryhmää eri puolilla Taiton aluetta. Näistä yksi ryhmä yöpyi Uenon juna-aseman läheisyydessä, yksi ryhmä kokoontui päiväsaikaan vanhan San yan alueen San yûkai-nimisen kodittomien tukijärjestön edustalle, ja yksi ryhmä asui vanhan San yan alueen Tamahime-puistossa. Aineistoa, joka koostuu pääasiassa havaintojen ja vapaamuotoisten haastattelujen ylöskirjaamisesta, on käsitelty keruun jälkeen pitkällä aikavälillä. Aineiston analyysi pohjautuu Takie Sugiyama Lebran sosiaalinen relativismi -teorian aspekteihin. Lebran teoria muodostuu seuraavista, tutkielman tekijän mielestä universaaleiksi luokiteltavissa olevista aspekteista: tunne johonkin kuulumisesta, empatia, riippuvuus toisista, paikka yhteiskunnassa ja vastavuoroisuus. Tämän lisäksi kulloinenkin vuorovaikutus ja käyttäytyminen on tilannesidonnaista. Lebran mukaan rituaalinen ja intiimi tilanne tuottavat vastaavaa käyttäytymistä, joka on sosiaalisesti relativistista . Näistä rituaalisen käyttäytymisen säännöt ovat tarkemmin säädeltyjä, kun taas intiimi käyttäytyminen on luonteeltaan spontaanimpaa. Sen sijaan normiton tilanne tuottaa normitonta käyttäytymistä, joka ei ole sosiaalisesti relativistista. Lebran teoriaa on tekijän toimesta kriittisesti käsitelty ja muokattu paremmin nykyaikaa vastaavaksi ja analyysia varten paremmin sopivaksi. Täydentävänä teoriapohjana on käytetty pääasiassa kahden tunnetun sosiologin teorioita ja abstraktioita: Erving Goffmanin näkemyksiä sosiaalisesta vuorovaikutuksesta sekä Anthony Giddensin näkemyksiä yhteiskunnan rakenteista. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten ja mistä syistä eri kodittomien sosiaalinen vuorovaikutus ja käyttäytyminen tietyiltä osin noudattavat Lebran käsittelemiä sosiaalisen relativismin aspekteja, ja miksi tietyiltä osin eivät. Jälkimmäisissä tapauksissa vastauksia voidaan hakea alueellisista ja kodittomien yksilöllisistä eroista, tai teorian sopimattomuudesta tilanteen analysointiin. Tässä suhteessa merkittävä tekijä on myös kenttätyön yhteydessä esille tullut kodittomien etiketti ( homeless etiquette ), joka on kodittomien keskuudessa vaikuttava abstrakti normijärjestelmä, jota tutkimuksen kohteena olleet kodittomat noudattivat eri painotuksin. Tutkielman tavoitteena on saavuttaa syvempi ymmärrys kohteena olevien kodittomien päivittäisestä sosiaalisesta vuorovaikutuksesta ja käyttäytymisestä. Tekijän mielestä tällainen ymmärrys on tarpeen etsittäessä kestäviä ratkaisuja sosiaali- ja asuntopolitiikassa kodittomien aseman ja samalla yhteiskunnan laadullisen toimivuuden parantamiseksi.