Efeitos da flexibilização das relações de trabalho na qualidade de vida no trabalho : o caso da região metropolitana de Curitiba

A acirrada competição econômica e a profunda revolução tecnológica impõem às organizações contemporâneas mudanças significativas na organização da produção. Nesse contexto configuram-se algumas contradições. Por um lado exalta-se a importância da participação do trabalhador como fator decisivo na construção de vantagens competitivas, uma vez que o sucesso da organização tem como um dos principais requisitos a implantação de modelos de funcionamento que contemplem atividades geradoras de conhecimento novo, disseminem-no amplamente a toda organização e, rapidamente, incorporem-no a novas tecnologias e produtos. Por outro lado, também na busca de maiores graus de competitividade, práticas de flexibilização das relações de trabalho vêm sendo adotadas como forma de diminuição dos custos de produção, através da redução das formas de proteção da relação de trabalho. No Brasil, a ação flexibilizante já vem ocorrendo desde 1965 e encontra-se hoje em tramitação no Congresso Nacional o Projeto de Lei 5483/2001 que, alterando o art. 618 da Consolidação das Leis do Trabalho, pretende a prevalência do negociado sobre o legislado. Neste sentido, o objetivo da pesquisa é verificar os efeitos da flexibilização das relações de trabalho na qualidade de vida no trabalho, no que se refere, especificamente, à gestão do conhecimento e às necessidades sociais do trabalhador quanto aos seus benefícios diretos e espontâneos. Configura-se como um estudo de campo com foco nas organizações, a partir dos representantes da área de gestão de pessoas e nos trabalhadores das indústrias, com mais de quinhentos funcionários, instaladas na Região Metropolitana de Curitiba. O método utilizado para tratamento dos dados possibilita mensuração de variáveis qualitativas e o estabelecimento da comparabilidade entre os trabalhadores sujeitos às práticas de flexibilização e os demais trabalhadores. Os dados coletados por meio de questionários revelaram que a flexibilização das relações de trabalho faz parte integrante do novo perfil das organizações e que há hoje uma tendência de implemento com a abertura legal. Os efeitos causados por essa ação sobre a qualidade de vida no trabalho revelam-se predatórios, na medida em que os trabalhadores com contratos de trabalho flexibilizados encontram-se em posição de desvantagem no acesso à aprendizagem dentro das organizações e, também, na satisfação de suas necessidades sociais. Na análise comparativa entre as duas categorias de trabalhadores, foi possível verificar diferenças significativas no que diz respeito aos indicadores de participação no processo produtivo através da freqüência média de soluções apresentadas e incorporadas, da participação nos processos de aquisição do conhecimento, no acesso a benefícios diretos e espontâneos e na satisfação com o ambiente de trabalho. Essas constatações permitem concluir que as organizações, quando na busca de maior competitividade, incorrem em equívocos à medida em que desconsideram a qualidade de vida no trabalho, especificamente no que diz respeito à gestão do conhecimento e à satisfação das necessidades sociais como fatores maximizantes do desenvolvimento econômico e de incremento da produção.

The Development of Social Work as a Speciality and the Profession in Estonia

For Estonia and its people social work is one of the vitally important fields that had to be built up from almost nothing since independence was regained in 1991. During Soviet times social work and social workers did not receive the necessary attention. Severe social problems were denied and kept hidden since according to official communist ideology, life in the Soviet Union was the best in the world and getting better all the time. Social workers did not receive specialised education and their functions were to be carried out by the workers of trade unions and the party, by teachers and by the workers of the personnel departments. In the 1990s big changes, having also an effect on social life, took place in the development of Estonian society. Concepts such as social work and social worker were rediscovered in Estonia. There are certain prerequisites for the success of any activity (including social work). One of the most important ones is being a professional, a worker with thorough preparation. Social work as an occupation requires specialised academic education, which is based on theoretical knowledge and practical skills that have been acquired through theoretical knowledge. Specialised knowledge is a foundation for attaining a specialised qualification. However, at the same time one has to keep in mind that social work as an occupation is constantly changing, there is no absolute knowledge - everything is relative, dynamic and changing (Tamm, 1998). The changing nature of the activity requires reflection by a social worker, who also has to be able to evaluate his/her work and its basis and learn from experiences. Academic specialised education implies also the development of a new professional identity and higher levels of competence. This underlines the necessity of specialised education.

Recruiting, selection, and retention practices of smal business firms in Utah,

Mode of access: Internet.

An overview of the upward mobility assessment center for the Bureau of Engraving and Printing /

"PB-258 216."

State personnel administration, with special reference to departments of education ...

Published also as U.S. Advisory Committee on Education. Staff study no. 3.

Federal quality management : strategies for involving employees : report to the Director, Office of Personnel Management /

"B-249779"--P. 1.

Improving the operational skills of the health personnel working in the emergency departments. A useful tool to give concrete answers to EU policies on patients' safety and to create new working opportunities” (VS/2013/0430) finanziato dalla Commissione Europea nell'ambito del programma PROGRESS.

A useful tool to give concrete answers to EU policies on patients' safety and to create new working opportunities (VS / 2013/0430

Self-reported bruxism : Associated factors among media personnel with or without irregular shift work

Tutkimuksen kohderyhmänä oli mediatyöntekijöitä, joiden toimenkuva on viime vuosina muuttunut yhä kuormittavammaksi epäsäännöllisen vuorotyön sekä jatkuvien teknisten, organisatoristen ja taloudellisten tekijöiden ristipaineessa. Väitöskirjatutkimus on osa laajempaa tutkimushanketta, joka suunniteltiin selvittämään epäsäännöllisen vuorotyön mahdollisia haittoja. Tutkimusta tukivat taloudellisesti Työsuojelurahasto ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia sekä resurssipanostuksin Hammaslääketieteen laitos (HY), Työterveyslaitos ja Yleisradio Oy. Bruksismi on tahdosta riippumatonta hampaiden narskuttelua tai yhteenpuristamista. Hampaiden narskuttelu on rytmistä jaksoittain toistuvaa puremalihasten toimintaa, joka esiintyy nukkuessa -tavallisimmin kevyen unen ja havahtumisjaksojen yhteydessä. Valveilla ollessa bruksismi on terveillä ihmisillä lähinnä hampaiden yhteenpuristamista. Yleisen käsityksen mukaan toistuvaa unibruksismia esiintyy noin 10 %:lla ja valveilla tapahtuvaa hampaiden yhteenpuristamista noin 20 %:lla. Aiemmin bruksismi kuului kansainvälisen unihäiriöluokituksen (ICSD 1997) mukaan unen erityishäiriöihin, mutta tuorein luokitus (ICSD 2005) listaa sen unen liikehäiriöihin. Väitöstutkimuksen yleisenä tavoitteena oli kartoittaa koetun bruksismin ja uni- valvehäiriöiden yhteyttä. Tutkimus oli poikittainen vertailututkimus epäsäännöllistä vuorotyötä ja säännöllisiä päivävuoroja tekevien välillä. Mielenkiinto kohdistui myös bruksismin ja kasvojen alueen kivun mahdolliseen yhteyteen. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin joidenkin tunnetusti unen laatua huonontavien psykososiaalisten, neurologisten ja fysiologisten tekijöiden yhteyttä koettuun bruksismiin. Tutkimuksen kohderyhmän muodosti 750 Yleisradion epäsäännöllistä vuorotyötä tekevää työntekijää. Vertailuryhmänä käytettiin samansuuruista satunnaistetusti valittua kaltaistettua Yleisradion työntekijäjoukkoa, joka tekee samankaltaista työtä, mutta säännöllisenä päivätyönä. Kohderyhmälle lähetettiin kyselylomakkeet, jotka kartoittivat koetun bruksismin lisäksi mm. tutkittavien taustatiedot, yleisen terveydentilan, yleisiä koettuja stressioireita ja tuntemuksia, kipuoireita, sekä unen laatua. Lisäksi esitettiin jaksamista ja työympäristöä koskevia kysymyksiä. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 874 henkilöä. Kokonaisvastausprosentti oli 58,3 % (53,7 % miehiä). Epäsäännöllistä vuorotyötä tekevien vastausprosentti oli 82,3 % ja säännöllistä päivätyötä tekevien ryhmässä 34,3 %. Työtehtävät sisälsivät ohjelmien toimitus- ja tuottamistyötä, teknistä tuotanto- ja tukityötä, sekä esimies- ja hallintotyötä. Miesten keski-ikä vuorotyöryhmässä oli 45,0 (± 10,6) vuotta ja naisten keski-ikä 42,6 (± 10,7) vuotta, vastaavat luvut päivätyötä tekeville olivat 47,4 (± 9,7) ja 45,5 (± 10,1) vuotta. Vuorotyötä tekevistä oli miehiä 56,6 %, päivätyöryhmässä miehien osuus oli 46,7 %. Usein koettua bruksismia havaittiin koko tutkimusjoukossa 10,6 %:lla. Bruksismin esiintyvyydessä ei ollut merkitsevää eroa epäsäännöllistä vuorotyötä ja päivätyötä tekevien välillä. Kun bruksismia ja stressiä arvioitiin suhteessa tyytyväisyyteen nykyiseen työaikamuotoon, molemmat olivat merkitsevästi vallitsevimpia niillä, jotka halusivat vaihtaa nykyistä työaikamuotoaan. Epäsäännöllistä vuorotyötä tekevät lisäksi ilmoittivat kokevansa enemmän stressiä kuin päivätyötä tekevät sekä olivat tyytymättömämpiä työaikamuotoonsa. Tutkittavista henkilöistä katkonaista unta esiintyi 43,6 %:lla sekä 36,2 % koki unensa virkistämättömäksi. Kasvokipua esiintyi 19,6 %:lla. Usein toistuva bruksaus sekä tyytymättömyys työaikamuotoon olivat erittäin merkitsevästi yhteydessä unihäiriöiden sekä riittämättömän unen oireiden kanssa. Bruksismi ja katkonainen uni osoittautuivat myös kasvokivun taustatekijöiksi. Tutkimus osoitti, että koetulla bruksismilla oli merkitsevä yhteys unihäiriöihin, kasvokipuun, koettuun stressiin ja ahdistuneisuuteen, nuorempaan ikään, runsaampiin hammaslääkäri- ja lääkärikäynteihin sekä siihen että oli tyytymätön työaikamuotoonsa (itse työaikamuoto ei ollut merkitsevä tekijä). Tutkimuksen yhtenä johtopäätöksenä todettiin, että koettu bruksismi voi terveillä työikäisillä henkilöillä olla osa stressaavaa tilannetta ja siihen liittyvää käyttäytymistä. Tämän tiedostaminen terveydenhuollossa voisi olla hyödyllistä.

Personnel Managers and Crisis Situations. Emotion-handling Strategies

This study focuses on personnel managers in crisis situations. The interviewed personnel managers referred to emotions as a central element to be dealt with in a crisis. However, until recently, the exploration of emotions in organisational life has been de-emphasised or ignored. This study aims to bring to the surface aspects of personnel work that have so far been neglected or remained invisible. It specifically examines how personnel managers handle employees’ and their own emotions in a crisis. Based on the interviews, a number of emotional episodes were constructed. They describe the type and context of the crisis and the person(s) whose emotions are handled. The main findings of the study are the five emotion-handling strategies that could be constructed from the data. The negotiation-like manner in which personnel managers handled emotions in crisis situations proved especially interesting. They were actually negotiating emotional value for their organisations. Further, they handled their own emotions within the frame of two logics of appropriateness labelled mothering and guide-following. The episodes described also enabled identification of the values enacted by the personnel managers in handling emotions. The study provides descriptive information on emotion handling, a current and relevant feature in the practice of personnel management. It seeks to offer a frame for developing practical principles that can be helpful in a crisis. It also offers the opportunity to consider a variety of difficult situations that personnel managers may confront in their work.

Perceptions of high involvement work practices, person-organization fit and burnout: a time lagged study of health care employees

Previous research demonstrates that high-involvement work practices (HIWPs) may be associated with burnout (emotional exhaustion and depersonalization); however, to date, the process through which HIWPs influence burnout is not clear. This article examined the impact of HIWPs on long-term burnout (emotional exhaustion and depersonalization) by considering the mediating role of person-organization fit (P-O fit) in this relationship. The study used a time-lagged design and was conducted in a Canadian general hospital among health care personnel. Findings from structural equation modeling (N = 185) revealed that perceived HIWPs were positively associated with P-O fit. There was no direct effect of HIWPs on burnout; rather, P-O fit fully mediated the relationship between employee perceptions of HIWPs and burnout. This study fills a void in the HR and burnout literature by demonstrating the role that P-O fit has in explaining how HIWPs alleviate emotional exhaustion and depersonalization. © 2016 Wiley Periodicals, Inc.