Current AI in games : a review

As the graphics race subsides and gamers grow weary of predictable and deterministic game characters, game developers must put aside their “old faithful” finite state machines and look to more advanced techniques that give the users the gaming experience they crave. The next industry breakthrough will be with characters that behave realistically and that can learn and adapt, rather than more polygons, higher resolution textures and more frames-per-second. This paper explores the various artificial intelligence techniques that are currently being used by game developers, as well as techniques that are new to the industry. The techniques covered in this paper are finite state machines, scripting, agents, flocking, fuzzy logic and fuzzy state machines decision trees, neural networks, genetic algorithms and extensible AI. This paper introduces each of these technique, explains how they can be applied to games and how commercial games are currently making use of them. Finally, the effectiveness of these techniques and their future role in the industry are evaluated.

Deformation behaviour of nanocrystalline Mg-AI alloys during nanoindentation

The deformation behaviour of Mg-5%AI alloys and its dependence with gain size and strain rate were investigated using nanoindentation. The grain sizes were successfully reduced below 100 nm via mechanical alloying method. It was found that the strain rate sensitivity increased with decreasing grain size. The smaller activation volumes and the plastic deformation mechanisms involving grain boundary activities are considered to contribute to the increase of strain rate sensitivity in the nanocrystalline alloys.

What can game AI teach us?

Artificial intelligence (AI) applications typically involve encoding expert knowledge in machine form to find optimal solutions for a given problem. However, this paper deals with the opposite process of extracting new and human-comprehensible insights from emergent AI behaviour. Some examples of useful game-related insights drawn from observing AI players in action are presented.

Interaction of Co, Mn, Mg and AI with d(GCGTACGC): a spectroscopic study

Spectroscopic study on the interactions of trace elements Co, Mn, Mg and Al with d(GCGTACGC) indicated the following: Al and Mg did not alter T-m values. Mn enhanced T-m at lower concentration and decreased it at higher concentrations. Interestingly Co at higher concentration elevated the T-m. These studies also showed lower concentrations of Mn displaced EtBr, whereas Al could displace it at higher ionic strength. Mg and Co displaced EtBr fluorescence at moderate concentrations. The binding constant values and CD spectra clearly indicated strong binding of these elements to DNA.

Deformation processing of an aluminum alloy containing particles: Studies on AI-5 pct Si alloy 4043

Al-5 wt pct Si alloy is processed by upset forging in the temperature range 300 K to 800 K and in the strain rate range 0.02 to 200 s−1. The hardness and tensile properties of the product have been studied. A “safe” window in the strain rate-temperature field has been identified for processing of this alloy to obtain maximum tensile ductility in the product. For the above strain rate range, the temperature range of processing is 550 K to 700 K for obtaining high ductility in the product. On the basis of microstructure and the ductility of the product, the temperature-strain rate regimes of damage due to cavity formation at particles and wedge cracking have been isolated for this alloy. The tensile fracture features recorded on the product specimens are in conformity with the above damage mechanisms. A high temperature treatment above ≈600 K followed by fairly fast cooling gives solid solution strengthening in the alloy at room temperature.

"Ai, noi muslimithan ei kai saa tehdä enkeleitä" : Uskonto ja uskontokasvatus monikulttuurisen päiväkodin arjessa ja kasvattajien puheessa

Tämä tutkimus on etnografisesti värittynyt kvalitatiivinen tapaustutkimus. Tutkimus kohdistuu varhaiskasvatuksen uskontokasvatukseen. Tutkimuskohteena oli eräs helsinkiläinen monikulttuurinen päiväkoti. Tutkimuksen tarkoituksena oli havainnoida päiväkodin arkea sekä haastatella päiväkodin kasvattajia (lastentarhanopettajat, lastenhoitajat) uskontoon ja uskontokasvatukseen liittyvistä kysymyksistä. Tutkimuskohteen valintaan vaikutti päiväkodissa käynnissä ollut projekti, jonka puitteissa päiväkodin uskontokasvatusta oltiin kehittämässä ns. monikulttuuristen aamuhetkien muodossa. Tarkemmat tutkimuskysymykset ovat: 1. Miten uskonto ilmenee monikulttuurisen päiväkodin arjessa? 2. Millaisia diskursseja eli puhetapoja monikulttuurisen päiväkodin kasvattajat käyttävät puhuessaan uskontoon ja uskontokasvatukseen liittyvistä kysymyksistä? Aineistonkeräämisen menetelminä käytettiin osallistuvaa havainnointia ja haastattelua. Tietoa tutkimuskohteesta kerättiin myös kasvattajatiimeille suunnatun kyselyn avulla. Vaikka tutkimuskohteena oli koko päiväkoti, niin käytännössä päiväkodin arki näyttäytyi tutkijalle yhden ryhmän toimintaan osallistumisen kautta. Tutkija vietti päiväkodissa yhteensä 28 päivää ja haastatteli 14 kasvattajaa. Kenttäpäivät jakautuivat kolmeen jaksoon aikavälillä 30.11.07–31.3.08. Ajankohdiksi oli valittu jakso ennen joulua, jakso ennen pääsiäistä ja jakso niiden välillä tammi-helmikuussa. Aineiston analyysissa ammennettiin sekä sisällönanalyysiä että diskurssianalyysiä käsittelevästä menetelmäkirjallisuudesta. Saatuja tuloksia peilattiin mm. varhaiskasvatuksen uskontokasvatusta ohjaaviin asiakirjoihin (Opetushallitus 2000; STAKES 2005) sekä Mohammed Abu-Nimerin (2001) malliin uskontojen välisen sensitiivisyyden kehittymisestä. Havainnointiaineistosta ilmenee se, miten varovaisesti, ongelmalähtöisesti ja välinpitämättömästikin kasvattajat suhtautuvat uskontokasvatukseen liittyviin kysymyksiin. Päiväkodissa aloitetut projektityöntekijän organisoimat aamunavaukset olivat kuitenkin tuomassa uudenlaista kielenkäyttöä ja myönteisen asennoitumisen mallia niin sisältöaluetta kuin eri uskontoja kohtaan. Niissä olikin havaittavissa sillanrakentamista erityisesti kristinuskon ja islamin välille. Tämä oli ymmärrettävää, sillä 55 % lapsista oli kotitaustaltaan kristittyjä ja 31 % muslimeja. Kaiken kaikkiaan päiväkodissa uskonnon ilmenemiseen liittyneet tilanteet voitiin jakaa karkeasti kolmeen luokkaan: yllättävä arki (erityisesti ruokailu ja pukeutuminen), joulun ja pääsiäisen aika sekä monikulttuuriset aamunavaukset. Haastatteluaineistosta muodostettiin viisi erilaista kasvattajien tapaa puhua uskontoon ja uskontokasvatukseen liittyvistä kysymyksistä: 1. Omaa uskontoa puolustava puhetapa. 2. Uskontojen välistä tasavertaisuutta korostava puhetapa. 3. Uskontokasvatusta vähättelevä ja kiinnostumattomuutta ilmentävä puhetapa. 4. Uskontokasvatuksen etäistävä puhetapa. 5. Uskontojen aiheuttamaa hämmennystä ilmaiseva puhetapa. Kontekstin muodostetuille puhetavoille antaa havainnointiaineisto. Kaiken kaikkiaan on havaittavissa, että kasvattajien eriasteiset henkilökohtaiset suhtautumistavat ovat vaikuttamassa kasvatustoiminnan suunnitteluun ja sen toteuttamiseen, tässä tapauksessa toteuttamatta jättämiseen. Ne myös vähentävät kasvattajien ammatillista asennoitumista uskontokasvatuksen sisältöalueeseen. Kun kokonaisuutta peilattiin Abu-Nimerin malliin, todettiin, että eri uskontojen kohtaaminen haastaa kasvattajat paljon voimakkaammin kuin eri kulttuurien kohtaaminen. Kasvattajien tulisikin mm. tunnistaa uskontojen ja katsomusten erilaisuuden itsessään aiheuttamia tunteita, jotta mahdolliset kielteiset tunteet eivät olisi vaikuttamassa kasvatustilanteissa. Mallin peilaaminen päiväkodin arkeen ja kasvattajien puhetapoihin lisää ymmärtämystä siitä, miten syvälle menevästä asiasta kulttuurien välisessä kommunikaatiossa on kyse, kun siihen lisätään uskontojen ulottuvuus - tässä tapauksessa uskontokasvatuksen ulottuvuus monikulttuurisessa ja moniuskontoisessa päiväkodissa.

Crystallization studies on amorphous AI-Y-Ni and AI-Y-Cu alloys

AI83Y10Ni7, AI80Y10Ni10 and AI80Y10Cu10 alloys were studied by the rapid solidification processing route. The glass-forming ability was found to decrease in the order of alloys mentioned above. Differential scanning calorimetry (DSC) of these amorphous alloys showed that the amorphous phase in AI-Y-Ni alloys has a higher thermal stability when compared to that in AI-Y-Cu alloys. A four-stage crystallization sequence could be identified for the AI-Y-Ni amorphous alloys. Even though the AI80Y10Cu10 alloy showed four exothermic peaks in the DSC study, a definite crystallization sequence could not be arrived at due to the coexistence of many crystalline phases along with the amorphous phase in the melt-spun condition.