Vyra enie obob čёnno-ličnogo značenija v russkom jazyke

Expressing generalized-personal meaning in Russian Based on data from Russian, this doctoral dissertation examines generalized-personal meaning that is, generic expressions referring to all human beings, people in general, each or any person (e.g. S vozrastom načinae cenit prostye ve či With age you start to appreciate simple things ). The study shares its basic theoretical orientation with functional approaches going from meaning to form . The objective of the thesis is to determine and describe the various linguistic means which can be used by the speaker to express generalized-personal meaning. The main material of the study consists of 2,000 examples collected from modern Russian literature, newspapers, and magazines. The linguistic means of expressing generalized-personal meaning are divided into three main classes. Morphological and lexico-grammatical means (22% of the material) include the use of personal pronouns and personal verbal endings. In Russian, all personal forms except the 3rd person singular can be used in a generalized-personal meaning. Lexical means (14% of the material) involve, above all, pronouns like vse all , ka dyj everyone , nikto no one , as well as the nouns čelovek man and ljudi people . In emotional speech, generalized-personal meaning can also be conveyed lexically by using utterances like da e idiot znaet even an idiot knows . In rhetorical questions the pronoun kto who can appear in this meaning (cf. Kto ne ljubit moro enoe?! Who doesn t like ice cream?! ). The third main class, syntactic means (64% of the material), consists of constructions in which the generic person is not expressed at the surface level. This class mainly includes two-component structures in which the infinitive relates to a modal predicative adverb (e.g. mo no can, be allowed to , nado must ), modal verb (e.g. stoit be worth(while) , sleduet must, be obliged to ), or predicative adverb ending in -о (e.g. trudno it is hard to , neprilično is not appropriate ). Other syntactic means are: one-component infinitive structures, so-called embedded structures, structures with a processual noun, passive constructions, and gerund constructions. The different forms of expression available in Russian are not interchangeable in all contexts. Even if a given context tolerates the substitution of one construction for another, the two expressions are never entirely synonymous. In addition to determining the range of forms which can express generalized-personal meaning, the study aims to compare these forms and to specify the conditions and possible restrictions (contextual, semantic, syntactic, stylistic, etc.) associated with the use of each construction. In Russian linguistics, the generalized-personal meaning has not been extensively studied from a functional perspective. The advantage of a meaning-based functional approach is that it gives a comprehensive picture of the diversity and distribution of the phenomenon.

Aitosuklaa jäätelöpuikon kuorrutteena

Tutkimuksen kirjallisuuskatsauksessa keskityttiin jäätelöpuikkoihin, erilaisiin suklaakuorrutteisiin ja elintarvikkeiden kuorruttamiseen suklaalla. Lisäksi kirjallisuuskatsauksessa perehdyttiin suklaan koostumukseen, nestemäisen suklaan virtausominaisuuksiin ja koostumuksen ja virtausominaisuuksien välisiin vuorovaikutuksiin. Kokeellisessa osassa tavoitteena oli selvittää, miten maitosuklaakuorrutteen rasvapitoisuuden, emulgointiainepitoisuuden ja kuorrutteen lämpötilanvaihtelut vaikuttavat kuorrutteen viskositeettiin, myötöjännitykseen, jähmettymisaikaan ja jäätelöpuikon päälle jäävän kuorrutteen määrään. Erityisesti pyrittiin selvittämään, miten jäätelöpuikon päälle jäävän kuorrutteen määrää saadaan säädeltyä kuorrutteen rasvapitoisuutta, emulgointiainepitoisuutta ja lämpötilaa muuttamalla. Tutkimuksen koeasetelma tehtiin Box-Behnken-mallilla. Selittäviksi muuttujiksi tutkimukseen valittiin kuorrutteen rasvan määrä, emulgointiaineen määrä ja kuorrutteen lämpötila jäätelöpuikkoja kuorrutettaessa. Vastemuuttujina oli kuorrutteen jähmettymisaika, viskositeetti, myötöjännitys ja jäätelöpuikon päälle jäävän kuorrutteen määrä. Tulokset käsiteltiin regressioanalyysin avulla. Muuttujien välisiä vuorovaikutuksia tutkittiin vastepintamallilla. Vastemuuttujien välisiä korrelaatioita tutkittaessa käytettiin Pearsonin korrelaatiokerrointa. Kuorrutteen rasvan määrän lisääntyminen vähensi tilastollisesti merkitsevästi jäätelöpuikon päälle jäävän kuorrutteen määrää, kuorrutteen jähmettymisaikaa, viskositeettia ja myötöjännitystä. Emulgointiaineen määrän lisääminen kuorrutteessa pienensi kuorrutteen määrää jäätelöpuikon päällä, kuorrutteen jähmettymisaikaa ja kuorrutteen myötöjännitystä. Kuorrutteen lämpötilan lisääminen jäätelöpuikkoja kuorrutettaessa pienensi kuorrutteen määrää ja viskositeettia. Kuorrutteen jähmettymisaika sen sijaan piteni lämpötilaa lisättäessä. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että jäätelöpuikkoja kastettaessa suklaakuorrutteen lämpötila, rasvan määrä ja lesitiinin määrä vaikuttivat jäätelöpuikon päälle jäävän kuorrutteen määrään. Vastepintamallinnuksen käyttö soveltui hyvin suklaakuorrutteen määrän tutkimiseen. Sen avulla saatiin selvitettyä, miten jäätelöpuikon päälle jäävän kuorrutteen määrää saadaan säädeltyä muuttamalla kuorrutteen emulgointiainepitoisuutta, rasvapitoisuutta ja lämpötilaa.