Dietary habits and obesity: the role of emotional and cognitive factors

In post-industrialised societies, food is more plentiful, accessible and palatable than ever before and technological development has reduced the need for physical activity. Consequently, the prevalence of obesity is increasing, which is problematic as obesity is related to a number of diseases. Various psychological and social factors have an important influence on dietary habits and the development of obesity in the current food-rich and sedentary environments. The present study concentrates on the associations of emotional and cognitive factors with dietary intake and obesity as well as on the role these factors play in socioeconomic disparities in diet. Many people cognitively restrict their food intake to prevent weight gain or to lose weight, but research on whether restrained eating is a useful weight control strategy has produced conflicting findings. With respect to emotional factors, the evidence is accumulating that depressive symptoms are related to less healthy dietary intake and obesity, but the mechanisms explaining these associations remain unclear. Furthermore, it is not fully understood why socioeconomically disadvantaged individuals tend to have unhealthier dietary habits and the motives underlying food choices (e.g., price and health) could be relevant in this respect. The specific aims of the study were to examine 1) whether obesity status and dieting history moderate the associations of restrained eating with overeating tendencies, self-control and obesity indicators; 2) whether the associations of depressive symptoms with unhealthier dietary intake and obesity are attributable to a tendency for emotional eating and a low level of physical activity self-efficacy; and 3) whether the absolute or relative importance of food choice motives (health, pleasure, convenience, price, familiarity and ethicality) contribute to the socioeconomic disparities in dietary habits. The study was based on a large population-based sample of Finnish adults: the participants were men (N=2325) and women (N=2699) aged 25-74 who took part in the DILGOM (Dietary, Lifestyle and Genetic Determinants of Obesity and Metabolic Syndrome) sub-study of the National FINRISK Study 2007. The participants weight, height, waist circumference and body fat percentage were measured in a health examination. Psychological eating styles (the Three-Factor Eating Questionnaire-R18), food choice motives (a shortened version of the Food Choice Questionnaire), depressive symptoms (the Center for Epidemiological Studies Depression Scale) and self-control (the Brief Self-Control Scale) were measured with pre-existing questionnaires. A validated food frequency questionnaire was used to assess the average consumption of sweet and non-sweet energy-dense foods and vegetables/fruit. Self-reported total years of education and gross household income were used as indicators of socioeconomic position. The results indicated that 1) restrained eating was related to a lower body mass index, waist circumference, emotional eating and uncontrolled eating, and to a higher self-control in obese participants and current/past dieters. In contrast, the associations were the opposite in normal weight individuals and those who had never dieted. Thus, restrained eating may be related to better weight control among obese individuals and those with dieting experiences, while among others it may function as an indicator of problems with eating and an attempt to solve them. 2) Emotional eating and depressive symptoms were both related to less healthy dietary intake, and the greater consumption of energy-dense sweet foods among participants with elevated depressive symptoms was attributable to the susceptibility for emotional eating. In addition, emotional eating and physical activity self-efficacy were both important in explaining the positive association between depressive symptoms and obesity. 3) The lower vegetable/fruit intake and higher energy-dense food intake among individuals with a low socioeconomic position were partly explained by the higher priority they placed on price and familiarity and the lower priority they gave to health motives in their daily food choices. In conclusion, although policy interventions to change the obesogenic nature of the current environment are definitely needed, knowledge of the factors that hinder or facilitate people s ability to cope with the food-rich environment is also necessary. This study implies that more emphasis should be placed on various psychological and social factors in weight control programmes and interventions.

Nykyisissä länsimaisissa yhteiskunnissa ruokaa on lähes rajattomasti saatavilla ja teknologinen kehitys on vähentänyt fyysisen aktiivisuuden tarvetta. Tämä on johtanut ylipainon ja lihavuuden yleistymiseen, mikä on ongelmallista, koska niiden tiedetään altistavan monille sairauksille. Tämä tutkimus keskittyi tarkastelemaan tunteiden ja kognitiivisten tekijöiden yhteyksiä ruokatottumuksiin ja lihavuuteen sekä näiden psykologisten tekijöiden roolia sosioekonomisten ryhmien välisten erojen selittäjinä. Monet ihmiset rajoittavat tietoisesti syömistään estääkseen painon nousemisen tai pudottaakseen painoaan, mutta syömisen rajoittamisen hyödyllisyys painonhallinta keinona on myös kyseenalaistettu. Masennusoireet on yhdistetty epäterveellisempiin ruokatottumuksiin ja ylipainoon, mutta on epäselvää, mistä nämä yhteydet johtuvat. Myös sosioekonominen asema on tärkeä syömistottumuksiin vaikuttava tekijä ja ruokavalintojen taustalla olevat motiivit (esim. ruoan hinnan tai terveellisyyden tärkeys) voivat olla yksi syy sille, että epäterveelliset ruokatottumukset ovat yleisempiä alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää: 1) Vaihtelevatko syömisen rajoittamisen ja painoindeksin, vyötärön ympäryksen, tunnesyömisen, kontrolloimattoman syömisen ja itsekontrollin väliset yhteydet painoryhmän ja laihdutushistorian mukaan? 2) Selittyvätkö masennusoireiden yhteydet epäterveellisempiin ruokatottumuksiin ja ylipainoon tunnesyömisen ja liikuntaan liittyvän pystyvyyden tunteen kautta? 3) Johtuvatko sosioekonomisten ryhmien väliset erot ruokatottumuksissa eri ruokavalintamotiivien erilaisesta tärkeydestä näissä ryhmissä? Tutkimus on osa laajaa suomalaista väestötutkimusta (DILGOM-tutkimus), jossa selvitetään ravitsemuksen, elämäntapojen ja perintötekijöiden yhteyttä lihavuuteen ja metaboliseen oireyhtymään. DILGOM-tutkimus toteutettiin osana Kansallista FINRISKI -tutkimusta 2007 ja siihen osallistui 2325 miestä ja 2699 naista, jotka olivat iältään 25 74-vuotiaita. Tutkittavien pituus, paino, vyötärön ympärys ja rasvaprosentti mitattiin terveystarkastuksen yhteydessä. Syömistapoja (syömisen rajoittaminen, kontrolloimaton syöminen ja tunnesyöminen), ruokavalintamotiiveja (terveys, mielihyvä, eettisyys, kätevyys, hinta ja tuttuus), masennusoireita ja itsekontrollia kartoitettiin olemassa olevilla kyselylomakkeilla. Frekvenssityyppistä ruoankäyttökyselyä käytettiin kartoittamaan makeiden ja suolaisten energiapitoisten ruokien sekä kasvisten ja hedelmien kulutusta. Sosioekonomista asemaa mitattiin koulutusvuosien ja ruokakunnan kokonaistulojen avulla. Tulokset osoittivat, että 1) syömisen rajoittaminen oli yhteydessä pienempään painoindeksiin ja vyötärön ympärykseen sekä vähäisempiin syömisen hallinnan ongelmiin ja vahvempaan itsekontrolliin ylipainoisilla sekä entisillä ja nykyisillä laihduttajilla. Sen sijaan normaalipainoisilla ja niillä, jotka eivät olleet koskaan laihduttaneet, yhteydet olivat päinvastaisia. Syömisen tietoinen rajoittaminen näyttäisi siis olevan toimiva ratkaisu ylipainoisten painonhallinnassa, kun taas normaalipainoisilla huomion kiinnittäminen syömisen rajoittamiseen saattaa ilmentää ongelmia painonhallinnassa ja toisaalta olla myös vastaus niihin. 2) Tunnesyöminen ja masennusoireet olivat molemmat yhteydessä epäterveellisempiin syömistottumuksiin, ja masentuneiden suurempi makeiden energiapitoisten ruokien kulutus selittyi taipumuksella tunnesyömiseen. Tunnesyöminen ja heikompi usko omaan kykyyn ylläpitää liikuntaharrastuksia selittivät, miksi osa masennusoireista kärsivistä oli ylipainoisia. 3) Matalasti koulutetut ja pienituloiset pitivät ruoan edullisuutta ja tuttuutta tärkeämpinä päivittäisiin ruokavalintoihin vaikuttavina tekijöinä kuin korkeammassa asemassa olevat. Suurituloisilla korostuivat puolestaan terveyteen ja painonhallintaan liittyvät motiivit. Nämä erot selittivät myös osittain matalammassa sosioekonomisessa asemassa olevien vähäisempää kasvisten ja hedelmien kulutusta sekä suurempaa energiapitoisten ruokien käyttöä. Nykyinen ruoka- ja liikuntaympäristö edistää painonnousua ja toimet tämän ympäristön muuttamiseksi ovat tärkeitä. Lisäksi tarvitaan kuitenkin tietoa tekijöistä, jotka helpottavat tai vaikeuttavat painonhallintaa nykyisessä elinympäristössä. Tutkimuksen tulokset korostavat sitä, että painonhallinta ohjauksessa ja interventioissa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota ruokavalintoihin ja liikuntaan vaikuttaviin psykologisiin ja sosiaalisiin tekijöihin.