Turvallinen koulu? : Helsinkiläisten peruskoulujen turvallisuuskulttuurista ja siihen vaikuttavista tekijöistä

Objectives. This study concentrated on the aspect of physical safety in the learning environment of primary and secondary schools in Helsinki. Taking a broad perspective, the study analysed the safety culture of Helsinki schools, ranked them with a point rating system, and thoroughly investigated reasons behind their differences. Safety culture in educa-tional institutions has not been studied previously although research related to safety culture in business is abundant and some studies have considered safety culture in the healthcare sector. The study focused on the attitudes and practices of teachers concerning safety. The main research question is as follows: "What factors related to safety culture distinguish schools with an exceptional safety culture from those weaker one?" Research methods. The study used a mixed-methods approach. It s quantitative part charted the safety attitudes, values and expertise of employees in selected schools. The study also analysed physical safety in selected schools through specific safety inspections. The 14 schools in the study were selected randomly, two from each district. Altogether 388 of 475 employees returned a Webropol questionnaire (N= 475, 81,68 %). The qualitative part of the study analysed the reasons behind perceived differences in school s safety cul-ture using theme interviews with school principals. Elements of a phenomenographic research approach were also used. Results and conclusions. According to the study the distinctive features of good safety cultures in the Helsinki schools included a well-developed understanding of safety hazards and the requirements of basic safety, good safety management practices, a developed understanding of the systematic nature of safety, an appreciation of safety evidenced through everyday practices and open and communal safety-related work. The study offers result-based safety culture improvements for teachers, those responsible for school safety, principals, educational administrators, teacher educators and authorities.

Tavoitteet. Tämä tutkimus kohdentui koulujen turvallisen oppimisympäristön fyysisen turvallisuuden osa-alueeseen helsinkiläisissä perusopetuksen kouluissa. Tutkimuksessa pyrittiin arvioimaan helsinkiläisten koulujen turvallisuuskulttuuria monimuotoisesti, määrittämään koulut turvallisuuskulttuurin tason mukaiseen pistejärjestykseen ja löytämään sekä tarkaste-lemaan lähemmin syitä, jotka ovat aiheuttamassa koulujen välisiä eroja turvallisuuskulttuu-riin. Oppilaitosten turvallisuuskulttuuriin liittyen ei ole aiempaa tutkimusta, joskin turvallisuuskulttuuriin liittyvää tutkimusta on tehty runsaastikin yritysmaailmassa ja jonkin verran hoitolaitosmaailmassa.Tutkimuksen mielenkiinnon kohteena oli helsinkiläisissä peruskou-luissa työskentelevien aikuisten ja erityisesti rehtorien tapa suhtautua turvallisuuteen ja heidän käytännön turvallisuustoimintansa koulussa. Keskeisenä tutkimuskysymyksenä tutkimuksessa on: "Mitkä ovat ne turvallisuuskulttuurin liittyvät tekijät, jotka selkeimmin erottavat hyvän turvallisuuskulttuurin koulut heikomman turvallisuuskulttuurin kouluista?" Menetelmät. Tämä tutkimus toteutettiin ns. mixed methods -tutkimuksena. Tutkimuksen kvantitatiivisessa osassa kartoitettiin kohdekoulujen työntekijöiden turvallisuusasenteita ja -arvoja sekä turvallisuuteen liittyvää osaamista. Kohdekoulujen fyysistä turvallisuutta arvioi-tiin lisäksi määrämuotoisen turvallisuustarkastuksen keinoin. Nämä 14 tutkimuskoulua valittiin sattumanvaraisesti, kaksi koulua jokaisesta suurpiiristä. Webropol-kyselynä tehdyt mittaukset palautti asianmukaisesti 475 työntekijästä yhteensä 388 työntekijää (N= 475, 81,68 %). Tutkimuksen kvalitatiivisessa osassa pyrittiin koulujen rehtoreiden teemahaastattelun kautta löytämään syitä mittauksissa todennetuille turvallisuuskulttuurin eroille. Tässä kvalitatiivisessa osassa oli piirteitä fenomenografisesta tutkimusotteesta. Tulokset ja johtopäätökset. Helsinkiläisen koulun hyvän turvallisuuskulttuurin tuntomerkkejä tutkimuksen mukaan olivat: kehittynyt vaarojen ja perustehtävän vaatimusten ymmärrys, käytännössä hyvin toimiva turvallisuusjohtaminen, kehittynyt ymmärrys turvallisuuden systeemisestä luonteesta, käytännön teoilla osoitettu turvallisuuden arvostus ja turvallisuustyön osallistava ja yhteisöllinen luonne. Tulosten pohjalta tutkimuksessa esitettiin kehittä-missuosituksia työntekijöille, turvallisuusvastaaville, rehtoreille, opetustoimelle, opettajan-koulutukselle sekä viranomaisille.