"Kyl mä varmaan kohta ymmärrän." : Asunnon suunnittelu -opetusohjelma oppilaiden ajattelun ja oppimisen haastajana peruskoulun kotitalousopetuksessa

"I will soon understand." The House Planning Program as an Enhancer of Pupils´ Thinking Skills and Learning in Home Economics at Comprehensive School The aim of the research was to build a study program for home economics education in order to enhance pupils´ thinking skills. The program was based on the intervention programs or strategies known as Cognitive Acceleration (CA), which are founded on the theories of Jean Piaget, Lev Vygotsky, and Reuven Feuerstein. In addition, Carl Bereiter s theory of knowledge building was integrated to the research. The viewpoint of home economics was based on the multidimensional foundation of home economics science, particularly household technology and house planning. I first analyzed the kind of body of knowledge home economics science and home economics education provides for enhancing thinking skills in home economics. For the study, a CATE (Cognitive Acceleration through Technology Education) program was adapted and modified and a House Planning program was created for home economics classes. The house planning program consisted of five lessons during which pupils learned how to make functional floor plans as well as choose furniture, household appliances and materials for the home. In order to obtain the required data, various classroom experiments were arranged in 2005 with grade 9 pupils at a comprehensive school in Helsinki. All the experiments were videotaped, and five hours of the videotaped material was edited and transcribed for closer examination. The material consisted of all the video-recorded activity of the selected study group. Interaction study and content analysis were used to analyze the data. Following the experiments, a small survey was conducted to solicit pupils´ and teacher´s opinions of the program. The analysis sheds light on the nature of pupils´ interaction and knowledge building in small group activity. Special attention was given to tracking pupils´ interaction during the socalled construction zone activity. The models and qualities of teacher´s aid and support during the lessons were examined as well. The results revealed the versatility of the pupils social interaction and common knowledge building that occurred during the small group activity. The pupils discussions, including their arguments, their sharing of ideas, and the multiple perspectives that emerged reflected home economics knowledge building. The construction zone activity appeared through expressions of cognitive conflict and metacognition. Cognitive conflict was evident in the pupils´ words and involved questioning, doubting and disputing. The metacognitive activity emerged by thinking aloud, choosing the strategies, and negotiating the results. The pupils also coordinated their activity, allocated the responsibility, and systematized their work. The teacher assisted by preparing new themes for the pupils and by participating in the small group work. The teacher´s help during the small group sessions strengthened the pupils activity in the construction zone. The results showed that one can utilize the wide multidisciplinary basis of home economics, which includes scientific knowledge but also the knowledge derived from practical activity and experience. In this study practical activity was undertaken as a planning project the result of which was a plan or a new vision for the house planning situation. The study showed that the House Planning program was able to enhance the pupils´ social interaction and collaboration. The learning environment challenged the pupils in a way that could be a gateway to further developing their thinking skills. The method of analysis created in the study could be a potential tool for examining social interaction, construction zone activity, and knowledge building in other learning environments as well. Key words: home economics, house planning, classroom experiment, thinking skills,cognitive conflict, metacognition, social interaction, knowledge building

Väitöskirjatyöni tavoitteena on ollut rakentaa peruskoulun kotitalousopetukseen opetusohjelma, jonka avulla on mahdollista edistää oppilaiden ajattelun taitoja ja oppimista. Kotitaloustieteen alaan liittyvässä väitöstutkimuksessa kehitettiin Asunnon suunnittelu -opetusohjelma, jonka ympärille rakentuva oppimisympäristö vahvisti oppilaiden sosiaalista vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa sekä tarjosi oppilaille haasteita, jotka voivat olla väylä heidän ajattelun taitojensa kehittymiselle. Myös opettajan monipuoliset johdannot opetuskertojen aiheisiin ja opettajan antama ohjaus tukivat oppilaita heidän työskennellessään pienryhmissä. Oppilaiden ja opettajan opetusohjelmasta antama palaute rohkaisee ohjelman sisällyttämiseen osana kotitalousopetuksen opetussuunnitelmaa. Tutkimuksessa kehitetty oppilaiden pienryhmätoiminnan analyysimenetelmä tarjoaa työkalun oppilaiden keskinäisen sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä siinä heijastuvan ajattelun ja tiedon rakentamisen tarkastelulle muissakin vastaavissa yhteisöllisissä suunnittelutilanteissa. Tutkimus pohjautuu Englannissa kehitettyjen ajattelun kehittämisen CA (Cognitive Acceleration) -ohjelmien teoreettisille viitekehyksille. Opetusohjelma rakentui opettajan ohjauksesta, oppilaiden pienryhmätyöskentelystä sekä opettajan ja oppilaiden välisistä yhteisistä keskusteluista. Pienryhmissä työstetyt tehtävät olivat erilaisia suunnittelutehtäviä ja tehtäviä, joihin on sisällytetty ajattelua kehittävä rakenne. Asunnon suunnittelu -opetusohjelman tavoitteena oli johdattaa oppilaita tilanteisiin, joissa he tiedon hankkimisen lisäksi harjoittelevat uusia tapoja ajatella ja prosessoida tietoa. Opetusohjelma muodostui viidestä opetuskerrasta, joiden aiheina olivat asunnon tilasuunnittelu, mittakaavan hahmottaminen, kodin kalustaminen, keittiön koneistaminen ja lattiamateriaalien valinta. Opetusohjelman jokaisen opetuskerran tarkoituksena oli harjaannuttaa muun muassa oppilaiden päättelytaitoja sekä samalla perehdyttää oppilaat asunnon suunnittelun kannalta keskeisiin asioihin. Opetusohjelman käytännön kokeilua varten toteutettiin useita opetuskokeiluja helsinkiläisen peruskoulun yhdeksänsien luokkien kotitalousopetuksessa. Opetuskokeilujen kaikki opetuskerrat videoitiin ja aineistosta valittiin tarkemman mikroanalyysin kohteeksi noin viisi tuntia nauhoitettua ja litteroitua aineistoa, johon sovellettiin sisällön analyysin ja vuorovaikutusanalyysin menetelmiä. Tärkeän osan väitöskirjatutkimuksesta muodosti oppilaiden pienryhmätoiminnan analyysi sekä opettajan toiminnan analyysi opetuskokeilukertojen aikana. Keskeinen tulos oli, että opetusohjelman avulla oppilaat kyettiin haastamaan ajattelun taitoja edistävään toimintaan.