"Oma entinen on palannut takaisin elämään" : Kuntoutuksen vaikuttavuus aikuisena kuuroutuneiden henkilöiden elämänhallintaan ja psykososiaaliseen hyvinvointiin

Objective The objective of this study was to learn about the psychosocial well-being and life management of Finnish adults with late deafness or hearing loss and to observe the effectiveness of the rehabilitation courses they participated in. Methods For my study I used indicators which were suitable for the evaluation of life management and psychosocial well-being of late-deafened adults. The first part of the study was conducted during 2009 as a questionnaire on three rehabilitation courses in Kopola, a course center of the Finnish Federation of Hard of Hearing. The follow-up study was done at the third period of the courses during 2009 2010. The questionnaire contained both open and structured questions. The questionnaire consisted of five areas concerning life management and psychosocial well-being: sense of coherence (life management), human relations and social support, mood, self-esteem and satisfaction with life. I also asked the participants to reflect on their experiences of group rehabilitation. Results and conclusions The participants consisted of seven women and three men. They were approximately 63 years old and were all retired. Loss of hearing was described to have affected their social life, free time, and in general made their lives more difficult. From the course the participants hoped to gain new skills such as signed speech and lip-reading, uplift their mood, accept their loss of hearing and experience peer support. After the courses they replied that they had more close relations with whom they also were a little more in contact with. More participants were satisfied with e.g. their ability to take care of themselves, their free time, financial situation, family life, mental resources and physical shape. Majority of the participants showed symptoms of depression when the courses started, but at the end of the courses these signs had moderated or disappeared for most of them. The participants felt that during the rehabilitation they had been heard, respected, accepted and been taken care of. The course provided the possibility for confiding, and the discussions gave the participants support and consolidation. In conclusion, the course affected positively on the acclimatization to the hearing loss and the empowerment of the participants. The results of this study can be utilized in disability services, the development of rehabilitation and in the social- and health services of senior citizens.

Tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli saada lisää tietoa aikuisena kuuroutuneiden ja vaikeasti huonokuuloisten henkilöiden psykososiaalisesta hyvinvoinnista ja elämänhallinnasta sekä tarkastella kuuroutuneiden kurssitoiminnan vaikuttavuutta. Menetelmät Tutkimuksessani käytin kuntoutuksen tutkimuksen mittareita, jotka sopivat sovellettaviksi kuuroutuneiden kuntoutuksen arviointiin tarkasteltaessa elämänhallintaa ja psykososiaalista hyvinvointia. Keräsin aineiston kyselylomakkein Kuuloliiton Kopolan kurssikeskuksessa kolmella kuntoutuskurssin aloitusjaksolla 2009 sekä seurantakyselynä saman kurssin kolmannella jaksolla 2009 2010. Kysely sisälsi sekä avoimia että strukturoituja kysymyksiä. Kysely käsitteli viittä elämänhallinnan ja psykososiaalisen hyvinvoinnin aluetta: koherenssintunne (elämänhallinta), ihmissuhteet ja niistä saatu tuki, mieliala, itsetunto sekä tyytyväisyys elämään. Lisäksi kysyin kurssilaisten kokemuksia ryhmäkuntoutuksesta. Tulokset ja johtopäätökset Kyselyn vastaajista naisia oli seitsemän ja miehiä kolme. Vastaajat olivat keskimäärin 63-vuotiaita. Kaikki vastaajat olivat eläkkeellä. Kuuroutumisen kuvattiin vaikuttaneen vastaajien sosiaaliseen elämään, vapaa-aikaan sekä vaikeuttaneen elämää. Kurssilta vastaajat toivoivat uusien taitojen kuten viitotun puheen ja huuliltaluvun oppimista, mielialan kohennusta, kuuroutumisen hyväksymisen oppimista sekä vertaistukea. Kurssien jälkeen vastaajien läheisten ihmisten määrä oli kasvanut ja yhteydenpito tihentynyt hieman. Aiempaa useampi vastaaja oli tyytyväinen mm. kykyynsä huolehtia itsestään, vapaa-aikaansa, taloudelliseen tilanteeseensa, perhe-elämäänsä, henkisiin voimavaroihinsa sekä fyysiseen kuntoonsa. Enemmistöllä vastaajista oli masennukseen viittaavia oireita kurssien alkaessa. Kuntoutuksen aikana lähes jokaisen vastaajan oireet lievenivät tai poistuivat kokonaan. Vastaajat kokivat, että kuntoutuksessa heitä oli kuultu ja arvostettu, heidät oli hyväksytty ja heistä oli pidetty huolta. Kurssi tarjosi mahdollisuuden uskoutumiseen, ja keskustelut antoivat tukea ja vahvistusta. Kurssin voi todeta vaikuttaneen positiivisesti kurssilaisten sopeutumiseen ja voimaantumiseen. Tutkielman tuloksia voidaan hyödyntää vammaispalveluissa, kuntoutuksen kehittämistyössä sekä laajemmin ikääntyneiden sosiaali- ja terveydenhuollossa.