Oral health, smoking and adolescence

The present cross-sectional study examined the effect of smoking on oral health in a birth cohort of 15 to 16-year-old Finnish adolescents. The hypothesis was that oral health parameters were poorer among smoking than non-smoking subjects and that a tobacco intervention program could be effective among the adolescents. The study was conducted in the Kotka Health Center, Kotka, Finland. Altogether 501 out of 545 subjects (15- to 16-year-old boys [n = 258] and girls [n = 243]) were clinically examined in 2004 and 2005. The sample frame was a birth cohort of all subjects in 1989 and 1990, living in Kotka. A structured questionnaire was also filled in by the participants to record their general health and health habits, such as smoking, tooth brushing, and medication used. The participants were classified into nonsmokers, current smokers, and former smokers. Subgingival pooled plaque samples were taken and stimulated salivary samples were also collected. The subjects were asked from which of seven professional groups (doctors, school nurses, dental nurses, general nurses, dentists, teachers and media professionals) they would prefer to receive information about tobacco. The two most popular groups they picked up were dentists and school nurses. Current smokers (n=127) were then randomly assigned into three groups: the dentist group (n =44), the school-nurse group (n =42), and the control group (n =39). The intervention was based on a national recommendation of evidence based guidelines by The Finnish Medical Society Duodecim ( 5A counseling system). Two months after the intervention, a second questionnaire was sent to the smokers in the intervention groups. Smoking cessation, smoking quantity per week, and self-rated addiction for smoking (SRA) were recorded. The results were analyzed using the R-statistical program. The results showed that 15% of the subjects had periodontitis. Smokers (25%) had more periodontitis than non-smokers (66%) (p < 0.001). Smoking boys (24%) also had more caries lesions than non-smokers (69%) (p < 0.001), and they brushed their teeth less frequently than non-smokers. Smoking significantly impaired periodontal health of the subjects, even when the confounding effects of plaque and tooth brushing were adjusted. Smoking pack-years, intensified the effects of smoking. Periodontal bacteria Prevotella nigrescens, Prevotella intermedia, Tannerella forsythia and Treponema denticola were more frequently detected among the smokers than non-smokers, especially among smoking girls. Smoking significantly decreased the values of both the salivary periodontal biomarkers MMP-8 (p=0.04) and PMN elastase (p=0.02) in boys. The effect was strengthened by pack years of smoking (MMP-8 p=0.04; elastase p0.01). Of those who participated in the intervention, 19 % quit smoking. The key factors associated with smoking cessation were best friend`s influence, nicotine dependence and diurnal type. When the best friend was not a smoker, the risk ratio (RR) of quit smoking after the intervention was 7.0 (Cl 95% 4.6 10.7). Of the diurnal types, the morning people seemed to be more likely to quit (RR 2.2 [Cl 95% 1.4 3.6]). Nicotine dependence also elicited an opposite effect: those who scored between 3 and 5 dependence scores were less likely to quit. In conclusion, smoking appears to be a major etiological risk factor for oral health. However, the early signs of periodontal disease were mild in the subjects studied. Based on the opinions of the adolescent s, dental professionals may have a key position in their smoking cessation. The harmful effects of smoking on oral health could be used in counselling. Best friend`s influence, nicotine dependence and diurnal type, all factors associated with smoking cessation, should be taken more carefully into account in the prevention programs for adolescents.

Tässä tutkimuksessa selvitettiin tupakoinnin vaikutuksia 15 16-vuotiaiden nuorten suun terveyteen sekä mistä kotkalaisnuoret olisivat halukkaita saamaan tupakkavalistusta ja mikä vaikutus annetulla valistuksella on heidän tupakointikäyttäytymiseensä. Tutkimus tehtiin Kotkan terveyskeskuksessa, jossa 501:n (yksi ikäkohortti) 15-16-vuotiaan nuoren suun terveys tutkittiin kliinisesti erilaisin mittarein mahdollisimman tarkasti, lisäksi otettiin ientaskunäytteitä ja kerättiin sylkeä bioanalyysejä varten. Koehenkilöt täyttivät kyselylomakkeen, johon kirjattiin heidän terveyskäyttäytymisensä, kuten tupakointi, hampaidenpesu ja mahdolliset sairaudet sekä lääkitykset. Kyselyssä kartoitettiin myös tupakoinnin taustatekijöitä. Nuorilta kysyttiin myös keltä seitsemän ammattiryhmän (lääkärit, kouluterveydenhoitajat, hammashoitajat, yleishoitajat, hammaslääkärit, opettajat ja media) edustajalta he mieluiten vastaanottaisivat tupakkavalistusta. Tupakoivat (n=127) jaettiin tämän jälkeen satunnaistaen kolmeen ryhmään: hammaslääkäri-, kouluterveydenhoitaja- ja kontrolliryhmään, ensin mainitut ryhmät saivat tupakkavalistusta Käypä hoito-suosituksen mukaisesti, kontrolliryhmä sai vain tupakka-lehtisen. Kaksi kuukautta tutkimuksen jälkeen tupakoiville lähetettiin toinen kysely, jossa kysyttiin tupakoinnin lopettamisesta, viikoittaisesta tupakointimäärästä ja itsearvioidusta riippuvuusasteesta. Tutkimukseen osallistuneista 19 % lopetti tupakoinnin tupakkavalistuksen jälkeen. Lopettamisen vaikeuteen näyttivät vaikuttavan parhaan ystävän vaikutus, nikotiiniriippuvuus sekä vuorokausityyppisyys. Kun paras ystävä tupakoi, tupakoinnin lopettaminen oli 7-kertaa vaikeampaa kuin jos paras ystävä ei tupakoi. Osa nuorista oli jo merkittävästi nikotiiniriippuvaisia ja heidän oli vaikea lopettaa. Aamuihmiset lopettivat tupakoinnin todennäköisemmin. Nuorista 15%:lla oli hampaiden kiinnityskudossairaus. Tupakoiville, joita oli 25% nuorista, oli enemmän kiinnityskudossairautta kuin ei-tupakoivilla. Tupakoivilla pojilla oli enemmän kariesta kuin ei-tupakoivilla ja he harjasivat hampaitaan harvemmin kuin tupakoimattomat. Tupakointi näytti heikentävän nuorten hampaiden ja kiinnityskudosten kuntoa myös sen jälkeen, kun plakin ja hampaiden harjauksen vaikutukset oli otettu huomioon. Kiinnityskudossairauteen liittyviä bakteereja löytyi useammin tupakoijien kuin tupakoimattomien keskuudessa. Loppupäätelmänä voidaan sanoa, että tupakointi on riskitekijä myös nuorten suun terveydelle eri mittarein arvioituna. Tupakoinnin vaikutusta ei voi harjata pois. Nuorten mielipiteiden perusteella hammaslääkärin antamalla valistuksessa on merkitystä nuorten tupakoinnin lopettamisessa ja tupakoinnin suun terveydelle haittavaikutuksia voidaan käyttää avuksi tupakkaneuvonnassa. Tupakoinnin lopettamisen taustatekijöistä parhaan ystävän vaikutus, nikotiiniriippuvuus ja vuorokausityyppisyys ovat merkitseviä ja ne tulisi ottaa huomioon nuorten tupakointivalistusohjelmissa.