Campylobacter jejuni and C. coli in Finnish poultry production

Campylobacter, mainly Campylobacter jejuni and C. coli, are worldwide recognized as a major cause of bacterial food-borne gastroenteritis. Epidemiological studies have shown handling or eating of poultry to be significant risk factors for human infections. Campylobacter contamination can occur at all stages of a poultry meat production cycle. The aim of this thesis was to study the occurrence and diversity of Campylobacter in broiler and turkey production in Finland. In summer 1999, 2.9 % of slaughtered broiler flocks were Campylobacter-positive. From the isolated strains 94 % were C. jejuni and 6% were C. coli. During years 2005-2006 one turkey parent flock, the hatchery, six different commercial turkey farms and different stages of the slaughterhouse were monitored during one and the half year. No Campylobacter were detected in either of the samples from the turkey parent flock or from the hatchery using the culture method. Instead PCR detected DNA of Campylobacter from the turkey parent flock and samples from the hatchery. Six out of 12 commercial turkey flocks were found negative at the farm level but only two of those were negative at slaughter. Campylobacter-positive samples within the flock at slaughter were detected between 0% and 94% with evisceration and chilling water being the most critical stages for contamination. All of Campylobacter isolates were shown to be C. jejuni. Campylobacter-positive turkey flocks were colonized by a limited number of Campylobacter genotypes both at the farm and slaughter level. In conclusion, in our first study in 1999 a low prevalence of Campylobacter in Finnish broiler flocks was detected and it has remained at a low level during the study period until the present. In the turkey meat production, we found that flocks which were negative at the farm became contaminated with Campylobacter at the slaughter process. These results suggest that proper and efficient cleaning and disinfection of slaughter and processing premises are needed to avoid cross-contamination. Prevention of colonization at the farm by a high level of biosecurity control and hygiene may be one of the most efficient ways to reduce the amount of Campylobacter-positive poultry meat in Finland. With a persistent low level of Campylobacter-positive flocks, it could be speculated that the use of logistic slaughtering, according to Campylobacter status at farm, might have be advantageous in reducing Campylobacter contamination of retail poultry products. However, the significance of the domestic poultry meat for human campylobacteriosis in Finland should be evaluated.

Kampylobakteerit, erityisesti Campylobacter jejuni ja C. coli, ovat maailman yleisimpiä suolistotulehdusten aiheuttajia. Useat tutkimukset ovat osoittaneet riittämättömästi kuumennetun siipikarjanlihan olevan merkittävä ihmisten tartuntojen lähde. Kampylobakteerit voivat kontaminoida siipikarjan ja siipikarjanlihan tuotantoketjun eri vaiheissa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kampylobakteerin esiintymistä kotimaisessa siipikarjanlihan tuotannossa. Kesällä 1999 tehtiin ensimmäinen kattava tutkimus kampylobakteerien esiintymisestä kotimaisissa broileriteurastuserissä. Kampylobakteereita todettiin 2.9 % teurastuseristä. Eristetyistä kannoista 94 % oli C. jejuni ja 6 % C. coli -lajeja. Vuonna 2005-2006 kalkkunan tuotantoketjua seurattiin 1,5 vuoden ajan, näytteitä otettiin vanhempaispolven parvesta, hautomolta, tuotantopolven tiloilta sekä teurastamolla eri kohdista. Tutkimuksessa kampylobakteereita ei eristetty vanhempaispolven parvesta eikä hautomonäytteistä. Tiloilla kahdestatoista kasvatuserästä kuudesta ei todettu kampylobakteeria, mutta vain kaksi eristä oli negatiivisia teurastettaessa. Kampylobakteerin esiintyvyys teurastamon eri kohdissa vaihteli nollasta 94 prosenttiin. Teurastusprosessin merkittävimmät kontaminaatiokohdat olivat suolistus ja vesijäähdytys. Kaikki eristetyt kannat olivat C. jejuni -lajia. Tutkimuksessa kampylobakteerikantoja tyypitettiin eri genotyypitysmenetelmillä. Hyvin läheisiä tyyppejä todettiin sekä ihmisistä että siipikarjasta eristetyistä kannoista. Kalkkunoista eristetyissä kannoissa esiintyi usein parvelle tyypillinen genotyyppi, joka säilyi samana kasvatustilalta aina teurastamoon ja leikattuun lihaan asti. Kampylobakteerin alhainen esiintyvyys broileriteurastuserissä raportoitiin vuonna 1999 ja tilanne on säilynyt Suomessa yhä hyvänä. Seurattaessa kampylobakteerin esiintymistä kalkkunantuotantoketjussa todettiin tilatasolla negatiivisten parvien kontaminoituvan helposti teurastamolla. Hyvä teurastamohygienia ja laitteiden puhtaanapito ovat merkittäviä tekijöitä pyrittäessä välttämään kontaminaatiota teurastamolla. Suomessa todennäköisesti tehokkain keino vähentää kampylobakteeri-positiivista siipikarjanlihaa on estää kasvatusparvien tartunnat tilatasolla. Tähän pyritään hyvällä tuotantohygienialla ja tautisuojauksella. Suomessa, jossa kampylobakteeri-positiivisia eriä on vähän, positiivisten parvien teurastusjärjestelyillä voisi olla vaikutusta kontaminoituneen lihan määrään. Tärkeää olisi arvioida tarkemmin kotimaisen siipikarjanlihan merkitys suomalaisten kampylobakteeri tartunnoissa.