Kiinnostusta vai ahdistusta? : Opettajaksi opiskelevien akateemiset tunteet, motivaatio ja opiskelun ongelmat suhteessa hyvinvointiin ja menestykseen aktivoivalla luentokurssilla

Previous studies indicate that positive learning experiences are related to academic achievement as well as to well-being. On the other hand, emotional and motivational problems in studying may pose a risk for both academic achievement and well-being. Thus, emotions and motivation have an increasing role in explaining university students learning and studying. The relations between emotions, motivation, study success and well-being have been less frequently studied. The aim of this study was to investigate what kind of academic emotions, motivational factors and problems in studying students experienced five days before an exam of an activating lecture course, and the relations among these factors as well as their relation to self-study time and study success. Furthermore, the effect of all these factors on well-being, flow experience and academic achievement was examined. The term academic emotion was defined as emotion experienced in academic settings and related to studying. In the present study the theoretical background to motivational factors was based on thinking strategies and attributions, flow experience and task value. Problems in studying were measured in terms of exhaustion, anxiety, stress, lack of interest, lack of self-regulation and procrastination. The data were collected in December 2009 in an activating educational psychology lecture course by using a questionnaire. The participants (n=107) were class and kindergarten teacher students from the University of Helsinki. Most of them were first year students. The course grades were also gathered. Correlations and stepwise regression analysis were carried out to find out the factors that were related to or explained study success. The clusters that presented students´ problems in studying as well as thinking strategies and attributions, were found through hierarchical cluster analysis. K-means cluster analysis was used to form the final groups. One-way analysis of variance, Kruskal-Wallis test and crosstabs were conducted to see whether the students in different clusters varied in terms of study success, academic emotions, task value, flow, and background variables. The results indicated that academic emotions measured five days before the exam explained about 30 % of the variance of the course grade; exhaustion and interest positively, and anxiety negatively. In addition, interest as well as the self-study time best explained study success on the course. The participants were classified into three clusters according to their problems in studying as well as their thinking strategies and attributions: 1) ill-being, 2) carefree, and 3) committed and optimistic students. Ill-being students reported most negative emotions, achieved the worst grades, experienced anxiety rather than flow and were also the youngest. Carefree students, on the other hand, expressed the least negative emotions and spent the least time on self-studying, and like committed students, experienced flow. In addition, committed students reported positive emotions the most often and achieved the best grades on the course. In the future, more in-depth understanding how and why especially young first year students experience their studying hard is needed, because early state of the studies is shown to predict later study success.

Positiivisten oppimiskokemusten on osoitettu aiemmissa tutkimuksissa ennustavan paitsi akateemista menestystä, myös hyvinvointia. Toisaalta opiskeluun liittyvät emotionaaliset ja motivationaaliset ongelmat voivat olla riski niin opinnoissa menestymisen kuin hyvinvoinninkin kannalta. Tunteet ja motivaatio ovatkin olleet kasvavan mielenkiinnon kohteena selitettäessä yliopisto-opiskelijoiden oppimista ja opiskelua. Niiden välisiä yhteyksiä toisiinsa sekä menestykseen ja hyvinvointiin ei ole juuri tutkittu. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisia akateemisia tunteita, motivaation kannalta tärkeitä tekijöitä sekä opiskeluun liittyviä ongelmia opiskelijat kokivat viisi päivää ennen opintojakson tenttiä, tarkastella yhteyksiä näiden tekijöiden sekä itseopiskeluun käytetyn ajan ja opintojaksolla menestymisen välillä sekä tutkia kaikkien edellä mainittujen tekijöiden vaikutusta hyvinvointiin, virtauskokemukseen ja opinnoissa menestymiseen. Akateemisilla tunteilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa niitä tunteita, jotka liittyvät opiskeluun. Motivaation kannalta tärkeitä tekijöitä käsiteltiin ajattelu- ja toimintastrategioihin, virtauskokemuksiin (flow) sekä tehtävän arvoon liittyvien teorioiden näkökulmasta. Opiskeluun liittyviä ongelmia tarkasteltiin mittaamalla uupumuksen, ahdistuksen, stressin, kiinnostuksen puutteen, itsesäätelyn puutteen sekä prokrastinaation määrää. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeella joulukuussa 2009 aktivoivalla kasvatuspsykologian luentokurssilla. Osallistujat (n=107) olivat Helsingin yliopiston, pääosin ensimmäisen vuoden, opettajaksi ja lastentarhanopettajaksi opiskelevia. Kyselyn lisäksi kerättiin kurssin tenttiarvosanat. Tenttimenestykseen yhteydessä olleita ja sitä selittäneitä tekijöitä etsittiin korrelaatioiden ja askeltavan regressioanalyysin avulla. Opiskelijat ryhmiteltiin opiskeluun liittyvien ongelmien sekä ajattelu- ja toimintastrategioiden perusteella, hyödyntäen ensin hierarkkista ja sen jälkeen K-means klusterianalyysiä. Eroja opiskelijaryhmien välillä tenttimenestyksen, akateemisten tunteiden, tehtävän arvon, virtauskokemuksen sekä taustatietojen suhteen selvitettiin yksisuuntaisen varianssianalyysin, Kruskal-Wallisin testin sekä ristiintaulukoinnin avulla. Tulokset osoittivat, että viisi päivää ennen kurssin tenttiä mitatut akateemiset tunteet selittivät yhteensä noin 30 % tenttiarvosanan vaihtelusta; uupumus ja kiinnostus positiivisesti, ahdistus puolestaan negatiivisesti. Parhaiten menestystä tentissä ennustivat kiinnostus sekä itseopiskeluun käytetty aika. Osallistujat jakautuivat opiskeluun liittyvien ongelmien sekä ajattelu- ja toimintastrategioiden perusteella kolmeen ryhmään: 1) huonosti voiviin, 2) huolettomiin sekä 3) sitoutuneisiin ja optimistisiin opiskelijoihin. Huonosti voivat opiskelijat kokivat muita enemmän negatiivisia tunteita, menestyivät kurssilla huonoimmin, kokivat virtauksen asemasta ahdistusta ja olivat kaikkein nuorimpia. Huolettomat opiskelijat kokivat puolestaan muita harvemmin negatiivisia tunteita, käyttivät itseopiskeluun vähiten aikaa ja kokivat sitoutuneiden opiskelijoiden lailla virtausta (flow). Sitoutuneet opiskelijat kokivat eniten positiivisia tunteita ja saivat kurssilla parhaat arvosanat. Tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän tutkimustietoa siitä, miten ja miksi varsinkin nuorimmat ensimmäisen vuoden opiskelijat kokevat opiskelunsa vaikeaksi, sillä opintojen alkuvaiheen on osoitettu olevan ratkaiseva myöhemmän onnistumisen kannalta.