Examining effectiveness of an immigrant labor market integration intervention. The role of acculturation, discrimination, self-efficacy, outcome expectances, action and coping planning.

The designing of effective intervention tools to improve immigrants’ labor market integration remains an important topic in contemporary Western societies. This study examines whether and how a new intervention tool, Working Life Certificate (WLC), helps unemployed immigrants to find employment and strengthen their belief of their vocational skills. The study is based on quantitative longitudinal survey data from 174 unemployed immigrants of various origins who participated in the pilot phase of WLC examinations in 2009. Surveys were administered in three waves: before the test, right after it, and three months later. Although it is often argued that the unemployment among immigrants is due either to their lack of skills and cultural differences or to discrimination in recruitment, scholars within social psychology of behavior change argue that the best way of helping people to achieve their goals (e.g. finding employment) is to build up their sense of self-efficacy, alter their outcome expectances in a more positive direction or to help them to construct more detailed action and coping plans. This study aims to shed light on the role of these concepts in immigrants’ labor market integration. The results support the theories of behavior change moderately. Having positive expectances regarding the outcomes of various job search behaviors was found to predict employment in the future. Together with action and coping planning it also predicted increase in job search behavior. The intervention, WLC, was able to affect participants’ self-efficacy, but contrary to expectations, self-efficacy was found not to be related to either job search behavior or future labor market status. Also, perceived discrimination did not explain problems in finding employment, but hints of subtle or structural discrimination were found. Adoption of Finnish work culture together with strong family culture was found to predict future employment. Hence, in this thesis I argue that awarding people diplomas should be preferred in immigrant integration training as it strengthens people’s sense of self-efficacy. Instead of teaching new information, more attention should be directed at changing people’s outcome expectances in a more positive direction and helping them to construct detailed plans on how to achieve their goals.

Tehokkaiden maahanmuuttajien työllisyyttä parantavien interventioiden kehittäminen on ajankohtainen aihe tämän päivän länsimaisissa yhteiskunnissa. Tämä tutkimus tarkastelee uuden interventiovälineen, Työelämäsertifikaatin, vaikuttavuutta ja toimintamekanismeja työttömien maahanmuuttajien työllisyyden parantamiseksi ja uskon omiin työelämätaitoihin vahvistamiseksi. Tutkimus perustuu kvantitatiiviseen pitkittäisaineistoon, joka on kerätty survey-menetelmällä. Otos koostuu 174 työttömästä eri kansallisuuksia edustavasta maahanmuuttajasta, jotka osallistuivat Työelämäsertifikaatin pilotointiin vuonna 2009. Aineisto kerättiin kolmessa vaiheessa: ennen Työelämäsertifikaatti-kokeeseen osallistumista, heti sen jälkeen ja kolmen kuukauden kuluttua kokeesta. Maahanmuuttajien työttömyyttä selitetään usein työssä tarvittavien taitojen puutteella, kulttuurisilla eroilla tai rekrytoinnissa tapahtuvalla syrjinnällä. Käyttäytymisen muuttamista tutkivassa sosiaalipsykologiassa tutkijat kuitenkin argumentoivat, että paras tapa auttaa ihmisiä saavuttamaan tavoitteensa (esim. työllistyä) on vahvistaa heidän pystyvyyden tunnettaan, muuttaa heidän tulosodotuksiaan positiivisemmiksi tai auttaa heitä muodostamaan yksityiskohtaisempia toiminta- ja selviytymissuunnitelmia. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella näiden käsitteiden merkitystä maahanmuuttajien työmarkkinoille integroitumisessa. Tulokset tukevat teoriaa kohtalaisesti. Positiiviset odotukset työnhakukäyttäytymisen tuloksista ensimmäisessä vaiheessa ennustivat työllistymistä viimeisessä vaiheessa. Positiiviset tulosodotukset yhdessä yksityiskohtaisten työnhakuun liittyvien toiminta- ja selviytymissuunnitelmien kanssa ennustivat aktivoitumista työnhakukäyttäytymisessä. Työelämäsertifikaatti-kokeeseen osallistuminen vaikutti osallistujien pystyvyyden tunteeseen, mutta, vastoin odotuksia, pystyvyyden tunteella ei ollut vaikutusta työnhakukäyttäytymiseen eikä työllistymiseen. Syrjinnän kokemukset eivät selittäneet työllistymisen pitkittymistä, mutta tuloksissa havaittiin merkkejä rakenteellisesta tai tiedostamattomasta syrjinnästä. Suomalaisen työkulttuurin omaksuminen yhtäaikaisesti joko suomalaisen tai kotimaan perhekulttuurin kanssa ennusti työllistymistä viimeisessä vaiheessa. Tulosten perusteella esitän että maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksessa pitäisi painottaa erilaisten diplomien jakamista, sillä se vahvistaa ihmisten pystyvyyden tunnetta. Pelkän tiedon määrän lisäämisen sijaan pitäisi kiinnittää huomiota positiivisuuden lisäämiseen työnhakukäyttäytymisen tulosodotuksista. Ihmisiä pitäisi myös auttaa muodostamaan mahdollisimman yksityiskohtaisia työnhakuaikatauluja ja suunnitelmia.