Mihin ryhmään itse haluat kuulua? : Kahdessa yläkoulun terveystiedon oppikirjassa rakentuvien terveysdiskurssien ja subjektipositioiden diskurssianalyyttistä tarkastelua

In the study, two upper elementary school health education textbooks were investigated. The purpose of the study was to examine the health discourses and subject- and reader positions constructed in text. Theoretically, the study is based on poststructuralist thought and critical sociology of health promotion. Methodologically, it draws mainly on critical lingvistics and new rhetorics. Textbooks were understood as informative, argumentative and persuasive texts in which different lexical and grammatical methods to secure the readers´ responsiveness were utilized. Also, the relations of the text to wider genres, social situations, structures, institutions and practices were investigated. The interpersonal and ideational dimensions of the texts were analysed with the aim of finding out the kinds of identities for and relations between the speaker and the ideal reader were constructed and the kinds of representations of health and the world around were produced in the textbooks. Multiple discourses of health, and genres and styles characteristic for many kinds of contexts and situations were found. The identities of and the relationships between the speaker and the ideal reader of the text were also multiple and changing. The text echoes both biomedical health discourse emphasizing prevention of illness and holistic discourse emphasizing personal welfare, fulfillment and happiness. Furthermore, traces for example from development psychological, ecological and civilization critical discourses were perceived. Formal scientific genre was found to be mixed with informal chatting imitating close and equal relationship between participants characteristic for advertisements and other persuasive texts, and obliging and ordering expression typical for school context and other situations where the relationship between participants is unequal and distant. The ideal reader of the text can be characterized as adolescent living in the world saturated by advertising and media. He or she is interested in the life of the celebrities, and is interested rather in her or his appearance, image and short-term enjoyment than health and long-term welfare. In the textbooks, healthy way of life is attempted to create a product which appeals to the values and interests of the imaginary public, the ideal reader of the text. Marketing healthy choices tend to reproduce stereotyped ideas of happiness, good life, youth and sex. Furthermore, individualizing approach mixed with wide definition of health legitimizes easily an erraneous impression of health, beauty and success being personal achievements dependent only on attitudes and competences.

Tutkielman tavoitteena on tarkastella kahdessa terveystiedon oppikirjassa rakentuvia terveysdiskursseja ja subjektipositioita. Työn teoreettisena viitekehyksenä oli jälkistrukturalistinen ajattelutapa ja menetelmällisesti siinä hyödynnettiin kriittisen lingvistiikan ja uuden retoriikan käsitteitä ja metodeja. Terveystiedon oppikirjat ymmärrettiin tutkimuksessa informoiviksi, ohjaileviksi, vakuuttaviksi ja suostutteleviksi teksteiksi, joissa hyödynnetään erilaisia sanastollisia ja kieliopillisia keinoja lukijoiden vastaanottavaisuuden varmistamiseksi. Oppikirjan kirjoittajien tietoisesti tai tiedostamattaan tekemien valintojen analyysin avulla työssä pohditaan millaisiin tekstityyppeihin, diskursseihin ja instituutioihin oppikirja kytkeytyy, millaista ideaalilukijaa tekstissä tuotetaan ja mitä mahdollisia seurauksia valinnoilla on. Tutkimuksessa tarkasteltiin oppikirjatekstin interpersoonallisia ja ideationaalisia ulottuvuuksia eli tapoja, joilla ideaalilukijan ja puhujan identiteettiä ja suhdetta sekä tekstin ulkoisen maailman representaatioita kielen kautta tuotetaan. Lisäksi huomiota kiinnitettiin intertekstuaalisuuteen eli erilaisten tekstien ja äänien representointiin ja kommentointiin. Terveystiedon oppikirjojen todettiin sisältävän monenlaisille tekstityypeille ja konteksteille ominaisia diskursseja ja ilmaisutapoja, joissa tekstin ideaalilukijalle tarjoutuvat positiot sekä lukijan ja puhujan välinen suhde saivat erilaisia muotoja. Niiden havaittiin kaiuttavan sekä sairauksien ennaltaehkäisyä korostavaa biolääketieteellistä että henkilökohtaista hyvinvointia ja onnellisuutta painottavaa holistista terveysdiskurssia. Lisäksi tekstissä oli havaittavissa jälkiä esimerkiksi heteronormatiivisesta ja nationalistisesta diskurssista. Akateemista tyylilajia jäljittelevään lääketieteelliseen kielenkäyttöön sekoittui suostutteleville teksteille ominaista epämuodollista, läheistä suhdetta osoittavaa jutustelua sekä luokkahuonekontekstille tyypillisiä velvoittavia ja käskeviä ilmauksia. Tutkimustietoa ja lainsäädäntöä lukuun ottamatta tekstissä esiin nousevat äänet pyrittiin kyseenalaistamaan. Tekstin ideaalilukija rakentuu oppikirjassa murrosikäiseksi nuoreksi, joka elää median ja mainonnan kyllästämässä maailmassa, seuraa julkisuuden henkilöiden elämää ja on kiinnostunut pikemminkin ulkonäöstään ja imagostaan kuin terveydestään. Terveellisestä elämäntavasta pyritään oppikirjoissa luomaan tekstin kuvitteellisen yleisön arvoihin ja mieltymyksiin vetoava tuote, jota markkinoitaessa tullaan helposti vahvistaneeksi stereotyyppisiä käsityksiä onnellisuudesta ja hyvästä elämästä. Yksilökeskeinen lähestymistapa yhdistettynä laajaan terveyskäsitykseen voi johtaa päättelemään, että terveys, kauneus ja menestys voidaan ymmärtää henkilökohtaisista ominaisuuksista riippuviksi saavutuksiksi. Samalla eriarvoisuutta tuottavat yhteiskunnalliset rakenteet ja käytännöt jäävät vaille huomiota.