“Empire is a state of mind” – Imagining Eurasia in Russia –

Työssäni tarkastelen venäläistä neo-euraasianistista liikettä ja tapoja joilla liikkeen aktivistit rakentavat Euraasiasta yhtenäistä kokonaisuutta ja imperiumia. Keskeisiä tutkimuskysymyksiäni ovat: Mikä imperiumi on ja mitkä ovat sen keskeisiä motivaatioita ja teemoja? Kuinka imperiumin idea rakentuu tai käsitetään ja tämän voi tulkita? Minkälaisia seurauksia voi tulkita heidän tavallaan Euraasia nähdä olevan? Materiaalina käytän haastatteluja, jotka on kerätty Moskovassa keväällä 2008, ja liikkeen kirjallisia tuotoksia (lehdet ja Internet -sivut). Neo-euraasianistisella liikkeellä tarkoitan tässä työssä Kansainvälistä Euraasianistista liikettä (Meždunarodnoe Evrazijskoe Dviženie) ja sen alahaaraa Euraasianistista Nuorisoliittoa (Evrazijskij Sojuz Molodëži). Liike perustettiin virallisesti 2003, mutta rakentaa vahvasti historiallista yhteyttä 1930 -luvun klassiseen eurasianismiin. Tämän lisäksi sen diskurssissa on paljon neuvostoliittolaisia, fasistisia, uuskonservatiivisia ja nationalistisia piirteitä. Liikkeen johtohahmo on filosofi-geopoliitikko Alexandr Dugin. Työn tausta-ajatuksena minua kiinnostaa etenkin nk. älymystön tai intelligenttien vaikutus nationalismiin tai sosiaalisia ryhmiä määrittelevien diskurssien kehitykseen ja muutokseen.Tarkastelen materiaalia diskurssianalyyttisesta näkökulmasta. Näen diskurssianalyysin sen tutkimisena, miten sosiaalista todellisuutta tuotetaan erilaisissa sosiaalisissa käytännöissä. Samalla näiden diskurssien tutkiminen, foucautlaisen perinteen myötä, tarkastelee kriittisesti niiden tuottamia (aktualisoituneita sekä potentiaalisia) valtasuhteita. Käytän työssäni myös Benedict Andersonin kuvitellun yhteisön (imagined communities) käsitettä, joka auttaa hahmottamaan tapaa, jolla tutkimuskohteeni rakentavat imperiumia yhteisönä. Aktivistien puheessa imperiumi (imperiâ) tulee esiin pääasiallisesti positiivisesti ja ”heidän omanaan,” kun taas termi imperialismi (imperializm) pääosin negatiivisena, liittyen etenkin keskeisenä vihollisena pidettyihin Yhdysvaltoihin. Esiin nousee monta toisiinsa liittyvää teemaa, jotka jaottelen viideksi pääteemaksi. Näistä tarkastelen lähemmin imperiumia ”kaikkien kansojen hyväntekijänä (poliittinen puoli)”, ulkoisen voiman lähteenä (historiallis-geopoliittinen puoli) sekä kollektiivisen subjektin luojana (imperialistis-nationalistinen puoli). Pyrin kontekstualisoimaan diskurssin ja tarkastelemaan tapoja, joilla se ammentaa motiiveja myös historiallis-kulttuurisista tavoista hahmottaa aluetta ja sen asukkaita. Käsittelen myös kansan, kansakunnan, etnoksen ja nationalismin käsitteitä ja sitä, miten ne nousevat neo-eurasianistisessa diskursissa esiin. Imperiaalisen nationalismin (imperskij nacionalizm) käsite auttaa ymmärtämään niitä tapoja, jolla liike tekee sekä pesäeroa nationalismiin että samalla hyödyntää monia nationalistisen diskurssin perusteemoja. Eräs liikkeen diskurssin keskeisistä eroista niin sanottuun nationalismin valtavirtaan on ”kansakunnan (naciâ)” käsitteen vahva negatiivinen konnotaatio. Sen vastakohtana esiin nostetaan vahvasti kansan (narod) käsite. Samalla kuitenkin etnisen venäläisen (russkij) käsitettä käytetään tavallista laajemmin ja kattavammin kuin tavallisesti, ja ennen kaikkea Venäjä nousee imperiumin keskeisimmäksi tekijäksi. Euraasialaiseen imperiumiin liitetyistä positiivistista mielikuvista käsittelen tarkemmin monikansallisuuden ja kansojen kodin ideaa, joka nousee mielestäni huomattavaksi retoriseksi taustaksi kaikessa materiaalissa. Tähän liittyy vahvasti myös saman teeman sivujuonne, eli imperiumin ”vapauttava” rooli. Tulkitsen, että liikkeen imperiumi -diskurssilla on instrumentaalinen luonne: se legitimoi aktivistien vaatimuksia varsinkin entisen Neuvostoliiton alueen suhteen. ”Euraasialaisen kansan” ajatus toimii mahdollisena Euraasiaa yhteisenä tekijänä ”Neuvostokansan” tilalla. Sen taustalla materiaalistani päätellen siintävät kuitenkin enemmänkin Venäjä ja venäläis -spesifit vaateet kuin koko Euraasia. Pohdin myös kansakunnan (nation) hyljeksimisen syitä ja käsitteen sopivuutta Venäjälle, kuten myös venäläisyyden käsitteiden kerrostuneisuutta. Kokonaisuudessaan imperiumi tuli esiin abstraktina, utopistisena ja ”totaalisena” kokonaisuutena.

In this thesis I study the Neo-Eurasianist movement in Russia and the ways the activists of the movement construct Eurasia as a unified entity and an empire. The central research questions of this work are: What is the empire and what are its central motivations and themes? How is the idea of empire constructed or understood, and how can this be interpreted? What could be seen to be the effects of their ways of imagining Eurasia? My material consists of interviews that were collected during the spring of 2008, and written materials produced by the movement (various printed publications and internet sites). By the Neo-Eurasianist movement I here mean the activists of the International Eurasianist Movement (Meždunarodnoe Evrazijskoe Dviženie) and its youth section the Eurasian Youth Union (Evrazijskij Sojuz Molodëži). The movement has been officially founded in 2003, but it draws a strong historical continuity from a movement in the 1930s called classic Eurasianism. Apart from this its discourse has a lot of on Soviet, fascist, neo-conservative and nationalist characteristics, among others. Its leader is the philosopher-geopolitician Alexander Dugin. In the background to this work I am interested in the ways the so called intelligentsia or intellectuals affect nationalism, or discourses that define the change and development of social groups. I look at my material from a discourse analytical point of view. I see discourse analysis as the research of the ways of producing social reality in different social practices. At the same the research of these discourses, following a Foucauldian tradition, critically examines the (actualized or potential) power relations that they produce. I also use the concept of “imagined communities” of Benedict Anderson, which contributes to understanding the way my subjects build the empire as a community. In the speech of the activists the empire (imperiâ) comes out mostly as a positive thing, and as “their own,” whereas the term imperialism (imperialism) mostly has a negative connotation, and is related to the main enemy, the USA. I separate the various themes that arise in to five main themes. Out of these I examine more closely the theme of empire as the benefactor of all peoples (political side), the source of external power (historical-geopolitical side) and as the creator of the collective subject (imperial-nationalist side). Throughout the work I try to contextualize the discourse and examine the ways it draws motives also from the historical-cultural ways of perceiving the area and its inhabitants. I also discuss the concepts of people, nation, ethnos and nationalism and how they are used in the Neo-Eurasianist discourse. The concept of imperial nationalism (imperskij nacionalizm) helps in understanding the ways the movement is trying to distance itself from nationalism and at the same time use some of the basic themes of the nationalist discourse. One of the main differences to the so called mainstream of nationalism is that the word “nation (naciâ)” has a strong negative connotation. In opposition to nation, the concept of people (narod) is highlighted. However, at the same time the concept russkij (more an ethnic Russia) is used in a wider and more all-encompassing way than usually, and first and foremost Russia is the main referent of the empire. Of the positive images attached to the Eurasian empire, I look more closely in to the idea of multinationalism and the empire as the house of peoples, which I see to be a considerable rhetoric theme in all the material. Closely related to this there is also the “liberating” role of empire, which I see as a branch of the same discussion. I interpret that their empire -discourse has an instrumentalist character: it legitimizes Russian claims to influence especially over the area of the former Soviet Union. The “Eurasian people” works as a possible unifying factor instead of the “Soviet people” for Eurasia. On the basis of my material I interpret that on the background of this “people” is Russia and Russian -specific claims more than others. I also shortly discuss the reasons for the criticism of nation in Russia and the suitability of the term to Russia, and the stratification of concepts of Russianness. All in all, the empire is presented as an abstract, utopian and a “total” entity.

Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden sidotut arkistokappaleet ovat luettavissa HY:n keskustakampuksen valtiotieteiden kirjastossa (Unioninkatu 35). Opinnäytteitä lainataan ainoastaan mikrokortteina kirjaston kaukopalvelun välityksellä.

Abstract only. The paper copy of the whole thesis is available for reading room use at the Library of Social Sciences (Unioninkatu 35) . Microfiche copies of these theses are available for interlibrary loans.

Endast avhandlingens sammandrag. Pappersexemplaret av hela avhandlingen finns för läsesalsbruk i Statsvetenskapliga biblioteket (Unionsgatan 35). Dessa avhandlingar fjärrutlånas endast som microfiche.