Turvemaan männyn (Pinus sylvestris L.) ja kuusen (Picea abies [L.] Karst.) kanto- ja juuripuun ominaisuudet ja asetoniliukoisten uuteaineiden määrä

Tutkimus on osa Metsäklusteri Oy:n Future Biorefinery –tutkimusohjelmaa, jossa kartoitetaan mahdollisuuksia hyödyntää metsäteollisuuden raaka-aineita aiempaa tarkemmin ja uusissa tuotteissa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää männyn (Pinus sylvestris L.) ja kuusen (Picea abies [L.] Karst.) juurten ja kantopuun rakenne ja ominaisuudet. Tutkimuksessa selvitetään löytyykö männyn ja kuusen juurista reaktiopuuta ja määritetään asetoniliukoisten uuteaineiden osuus kantoja juuripuussa. Tutkimusaineistona oli viisi eri-ikäistä mäntyä ja viisi eri-ikäistä kuusta. Juuri- ja kantoaineisto kerättiin Metsäntutkimuslaitoksen toimesta Parkanon seudulta (62.017°N, 23.017°E) hakkuun jälkeen. Maanalaisista juurista otettiin näytteet kolmelta eri etäisyydeltä juurenniskaan nähden. Kummankaan lajin juurista ei löytynyt varsinaista reaktiopuuta, mutta joissakin näytteissä havaittiin lievää reaktiopuuta. Lievää reaktiopuuta löytyi enemmän männyn kuin kuusen juurista, eikä sitä löytynyt lainkaan kaikkein ohuimmista, noin 2 cm paksuisista juurenosista. Männyn kannoissa uuteaineprosentti oli korkeampi kuin kuusen. Männyn juurissa uuteaineprosentti kasvoi edettäessä kohti juuren kärkeä. Kuusella uuteaineprosentti laski aluksi, mutta lähellä juuren kärkeä taas kasvoi. Kuoren uuteainepitoisuus oli molemmilla puulajeilla korkeampi kuin puuaineen. Tutkimusaineisto oli suppea, eikä tutkimuksessa pyritty tilastolliseen yleistettävyyteen. Laajemmasta aineistosta tehdylle tutkimukselle on tarvetta, sillä turvekankailta saatavan puun tarjonta on Suomessa kasvussa, mutta juurten uuteaine- ja reaktiopuututkimuksia on tehty vain kivennäismailta kerätyistä aineistoista.

The study is part of Future Biorefinery, the second research program of Forestcluster Ltd. The goal of the program is to find innovative ways to better utilize the raw materials of the forest industry. The aim of the study is to investigate the structure and characters of stump- and rootwood of Scots pine (Pinus sylvestris L.) and Norway spruce (Picea abies [L.] Karst.). The aim is to find out if there is any reaction wood in the roots of Scots pine and Norway spruce and what is the proportion of the acetone soluble extractives in the stump- and root wood. The study material consisted of five stems of Scots pine and Norway spruce of various age. Root and stump samples of Scots pine and Norway spruce were collected after cutting the timber from a peatland site in Parkano (62.017°N, 23.017°E), Western Finland. Cutting was done by the Finnish Forest Research Institute (Metla). The samples were taken from the underground parts of roots a three different distances from the root collar. The study was executed as descriptive research. Neither of the species showed traces of actual reaction wood, but some samples showed traces of mild reaction wood. The mild form of reaction wood was more common in the pine roots than in the spruce roots and it did not appear in the samples that were taken from the thinnest parts of roots, i.e. the roots with ca. 2 cm diameter. The acetone soluble extractive content was higher in the pine stumps than in the spruce stumps. In the pine roots the extractives per cent increased towards the root tips. On the spruce roots the extractives per cent decreased at first and then increased near the root tips. The extractives per cent of the bark was higher than of the wood and that applied for both species. Becouse the sample set was rather limited there was no attempt to make any statistic analysis of the data. There is a need for further studies concerning properties of roots and stumps from peatlands. The supply of wood from peatlands is increasing in the future in Finland while the studies on wood properties and extractives of roots have been focused in the mineral soils.