Ihmissalakuljetus ja ihmiskauppa Helsingin Sanomissa ja Dagens Nyheterissä

Human smuggling and trafficking in human beings are phenomena that are often represented as global and growing problems. Human smuggling means that a person is taken to a country illegally which means that smuggling does not exist without states. Trafficking in human beings by contrast means the exploitation of persons which makes it a human rights violation. The news coverage about both phenomena, especially about human trafficking, has grown rapidly during the last decade. However, there has not been research on the news coverage about phenomena in Finland and the news coverage on trafficking in human beings is little researched even in European countries. In this thesis I am comparing critically the newspaper content on the phenomena in Finland and in Sweden from the viewpoint of political and moral geography. Besides the contexts of the news, I paid attention to how identities in different scales, including the scale of the body, were represented in the news and how the boundaries between different identities were drawn in the news. As a methodology I used content analysis to classify the context of the news and discourse analysis to analyze how the different scales and boundaries between them were represented. The results address that in Finland especially the human smuggling is considered as a border issue and Finland´s location between East and West is emphasized, which points out that Finland´s location is a crucial part of the Finnish identity. In addition the linkages between human trafficking and prostitution are often debated in the news from different aspects. In Sweden meanwhile its´ political activeness in the fight against trafficking in human beings and international crime especially in the EU level are emphasized. Trafficking in human beings likewise prostitution according to Swedish law is seen as violence against women and the news are strongly against buying of sex as well. The states themselves, the state authorities and the EU are represented as active actors in both countries whereas international crime is represented as a threat and regions outside EU as chaotic. Additionally, illegal immigrants and the victims of trafficking are stigmatised. According to the results, the news coverage of both phenomena are used in constructing a more integrated national and European identity.

Ihmisten salakuljetus ja kauppa ovat ilmiöitä, joita kuvataan usein maailmanlaajuisiksi nopeasti kasvaviksi ilmiöiksi. Ihmisten salakuljetukseksi katsotaan laittoman maahantulon järjestäminen tai laittoman maassa oleskelun mahdollistaminen, joten sitä ei ole olemassa ilman valtioita. Ihmiskauppaan puolestaan sisältyy aina hyväksikäyttötarkoitus ja rikos kohdistuu henkilöön eli kyseessä on vakava ihmisoikeusloukkaus. Molemmista ilmiöistä on uutisoitu enemmän vuosituhannen vaihteen jälkeen ja erityisesti ihmiskauppauutisointi on lisääntynyt nopeasti. Ilmiöitä käsitteleviä uutisia ei ole kuitenkaan Suomessa tutkittu ja ihmiskauppauutisointi on ollut vähäistä koko Euroopassa. Vertailin tässä työssä kriittisesti ihmisten salakuljetusta ja kauppaa käsittelevien sanomalehtiuutisten sisältöä Suomessa ja Ruotsissa poliittisen ja moraalin maantieteen näkökulmista. Tavoitteenani oli ensiksi selvittää, missä asiayhteyksissä suomalainen HS ja ruotsalainen DN käsittelevät ilmiöitä. Sen jälkeen huomioni kiinnittyi siihen, miten uutisissa tuotettiin identiteettejä eri mittakaavoissa ja miten niitä rajattiin. Työn lähtökohta on, että tiedotusvälineet heijastelevat alueella vallitsevia poliittisia valta-asetelmia ja maailmankuvia. Täydensin näkökulmaani moraalin maantieteellä, koska siinä tutkitaan arvomaailmojen ulottuvuutta ja sitä, miten kaukana olevat tai normista poikkeavat ihmiset tai asiat uutisissa esitetään. Valitsin aineistoksi sanomalehdet, koska niitä käytetään poliittisessa maantieteessä tutkittaessa esimerkiksi sitä, miten alueita esitetään journalismissa. Ensimmäisessä vaiheessa tarkastelin sanomalehtiartikkeleja sisällönanalyysin avulla luokittelemalla sanomalehtiartikkelit luokkiin muun muassa asiasisältönsä perusteella. Mittakaavojen ja rajailmaisujen tutkimiseen käytin diskurssianalyysia, jonka avulla tutkitaan, miten teksteissä esiintyvät puhetavat ilmentävät yhteiskunnassa vallassa olevia käsityksiä. Työn tulokset osoittavat, että Suomessa varsinkin ihmisten salakuljetusta tarkastellaan rajanäkökulmasta ja korostetaan maan sijaintia idän ja lännen välissä, mikä kertoo siitä, että rajanäkökulma vaikuttaa suuresti suomalaiseen identiteettiin. Aineistossa puhuttavat lisäksi etenkin ihmiskaupan ja prostituution väliset kytkökset. Ruotsissa uutisoinnissa korostetaan Ruotsin aktiivisuutta taistelussa ilmiöitä vastaan, mutta rajanäkökulma jää vähäiseksi ja sen sijasta keskeisemmäksi nousee taistelu ihmiskauppaa vastaan EU:n tasolla. Ruotsissa ihmiskauppa nähdään prostituution tavoin naisiin kohdistuvana väkivaltana, joten uutisissa ollaan kielteisiä seksinostoa kohtaan. Molemmissa maissa tilanteen ratkaisijoina esitetään oma valtio, EU ja oman maan viranomaiset, kun taas tilanteeseen syyllisenä pidetään useimmiten kansainvälistä rikollisuutta ja EU:n ulkopuoliset alueet kuvataan kaoottisina tai uhkaavina. Laittomista maahanmuuttajista ja myös ihmiskaupan uhreista käytetään molemmissa lehdissä leimaavia termejä. Tulosten perusteella molemmista ilmiöistä rakennetaan tiedotusvälineissä todellisuutta suurempaa uhkakuvaa, joka osaltaan vahvistaa EU:n sisäistä yhtenäisyyttä ja kansallisidentiteettiä.