Sireenit, floksit ja iirikset- Puu-Käpylän koristekasvit

Puu-Käpylä (“Wooden Käpylä”), a neighbourhood of Helsinki, is the earliest example of the Garden City Movement in Finland. The suburb of valuable wooden architecture was built between 1920 and 1925, with the aim to provide a healthy housing area for working-class families with many children. The houses were erected by a co-operative (Käpylän kansanasunnot, “People?s Dwellings”) and they are protected by the city plan since 1960?s. However, the historical value of the sheltered courtyards has not been investigated. The aim of this study was to survey the garden flora of Puu-Käpylä and to evaluate the authenticity of the courtyard gardens. The survey covered the area of one residential quarter (1.2 ha) with twelve 2-storey semi-detached timber houses arranged around a common yard, which was originally appointed for the tenants? vegetable gardens. The houses are still rented, and each flat is allowed a small lot of the courtyard for cultivation. A complete list was made of all perennial, ornamental plant taxa present in the quarter. Spring bulbs were missed due to the timing of the survey. Generally, the plants were recorded on species level, with the exception of common lilacs, shrub roses, irises and peonies that were thoroughly studied for cultivar identification. It was assumed that plants initially grown in the courtyard could be distinguished by studying Finnish garden magazines, books and nursery catalogues published in the 1920?s and by comparing the present vegetation to surviving documents from the quarter. The total number of ornamental plant taxa identified was 172, of which 17 were trees, 47 shrubs, 7 climbers and 101 herbaceous perennials. The results indicated that a major part of the shrubs, climbers and perennials presumably originated from the 1970?s or later, whereas ca. 70 % of the tree specimens were deemed as original. The survey disclosed a heritage variety of common lilac, resembling cultivar „Prince Notger?, a specific peony taxon, Paeonia humilis Retz., cultivated in Nordic countries since long ago, and a few historic iris varieties. Well-preserved design elements included front gardens on one side of the quarter, a maple alley on another side as well as trees at the garden gates. Old garden books and magazines did not shed much light on the Finnish garden flora commonly used in the period when Puu-Käpylä was built. However, they gave a valuable picture of contemporary planting design. Nursery catalogues offered insight into the assortment of ornamental plants traded in the 1920?s. Conclusions on the authenticity of the current flora were mainly drawn on the basis of old photographs and a vegetation survey map drawn in the 1970?s. This study revealed a need for standardization of syrvey methods applied when investigating garden floras. Uniform survey techniques would make the results comparable and enable a future compilation of data from e.g. historic gardens.

Helsingin Käpylässä sijaitsee puutarhakaupunginosa, joka on rakennettu vuosina 1920–1925. Alueen puutalot on suojeltu kaavalla jo 1970-luvulla, mutta alueen puutarhoja ei ole inventoitu eikä niiden historiallista arvoa ja suojelun tarvetta tunneta. Tämän tutkimuksen taustalla oli pyrkimys selvittää, miten hyvin Puu-Käpylän korttelipihat ovat säilyneet ja onko niissä vielä jäljellä rakentamisaikakauden kasvilajistoa. Tutkimuskohteeksi valikoitui Kansanasunnot Oy:n puutalokortteli 811, joka muodostuu kahdestatoista puutalosta, joissa kussakin on 2-6 vuokra-asuntoa. Korttelin sisään jää piha-alue, jolla ovat vuokralaisten omat puutarhapalstat. Korttelin 811 koko oli 1,2 hehtaaria. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa kaikki korttelin 811 koristekasvilajit ja selvittää, mitkä näistä ovat alkuperäisiä, 1920-luvulla istutettuja kasveja. Lisäksi tavoitteena oli määrittää lajikkeen tasolla korttelin syreenit, ruusut, kurjenmiekat sekä pionit. Työhypoteesina oli, että kasvien alkuperäisyydestä voidaan tehdä päätelmiä aikakauden puutarhakirjallisuuden ja taimihinnastojen avulla. Kasvien iän määrittämisessä käytettiin lisäksi apuna vanhoja valokuvia ja 1970-luvulla korttelista tehtyä inventointikarttaa. Tulokset osoittivat, että puutarhakirjat ja -lehdet tarjosivat vain hajanaista tietoa aikakaudella käytössä olleista koristekasveista. Lähinnä ne orientoivat tutkijaa aikakaudelle tyypilliseen maisemasuunnitteluun: runsaaseen kukkivien kasvien käyttöön ja köynnöskasvien sekä perennojen suosimiseen. Taimihinnastojen kasvivalikoima oli 1920-luvulla hyvin runsas. Päänvaivaa tuotti hinnastojen vanhentunut nimistö, joka piti kääntää nykymuotoon. Taimistoilla oli tarjolla 1920-luvulla erityisen paljon perennoja, mutta kaupan oli myös sellaisia nykyisin harvinaisia puuvartislajeja kuin valkosaarni (Fraxinus americana) ja aitalikusteri (Ligustrum vulgare). Taimihinnastot olivat hyvä tiedonlähde aikakauden koristekasvilajistoa selvitettäessä. Vanha valokuva-aineisto ja inventointikartta olivat suureksi avuksi korttelin alkuperäisiä kasveja pääteltäessä. Korttelin 811 koristekasvillisuus oli hyvin monimuotoista. Tunnistettuja koristekasvitaksoneja oli 172, joista puita 17, pensaita 27, köynnöksiä 7 ja perennoja 101. Pääosa koristekasveista on kuitenkin todennäköisesti istutettu vasta 1970-luvun jälkeen. 1920-luvulta peräisin olevaa kasvillisuutta oli jäljellä vain vähän. Vanhimmat koristekasvi-istutukset löytyivät Pohjolankadun etupuutarhoista, Metsolantien vaahterakujanteesta ja Tapiolantien porteilta. Lisäksi korttelin sisäpihalla kasvoi muutamia vanhoja, lajiketta `Prince Notger? muistuttavia pihasyreenejä (Syringa vulgaris). Merkittävin ruohovartinen löytö oli juhannuspioni (Paeonia humilis). Historiallisten puutarhojen kartoitustyössä olisi suureksi avuksi yhtenäinen puutarhakasvien inventointiohje, jollaista meillä ei vielä ole. Kasvillisuusselvitysten kirjavat menetelmät aiheuttavat jatkossa ongelmia, kun inventointien tuloksia verrataan toisiinsa. Tärkeää olisi myös kartoittaa ja koota yhteen Suomessa kunakin aikakautena saatavilla ollut tyypillinen puutarhakasvilajisto Tämä helpottaisi oleellisesti inventointien tekemistä.