Muuttoliike ja vetovoimatekijät Helsingissä : - Kyselyaineiston analyysi

This thesis explores migration and the attractiveness of urban living in the Greater Helsinki region. The aim of the thesis is to explore the attractiveness of the city of Helsinki in terms of regional migration and to identify what characterizes migration to Helsinki. The study focuses in particular on housing, which is a key factor influencing migration decisions in the region. Other central themes in the study are housing policy and regional competition among municipalities. This study focuses solely on households moving within Finnish borders excluding international migration. Migration is examined by comparing in- and out-migration in Helsinki, as well as studying migration to the city s inner and outer areas. The primary research material in the study is a questionnaire data collected by the National Consumer Research Centre. In this thesis the data is used for studying migrants aged 25 45. The main research method is analyzing the data statistically using the SPSS software. Methods include frequency analysis, cross tabulation, factor analysis and descriptive analysis. Additionally, statistical data is used to complement the questionnaire data. The research results indicate that Helsinki s in- and out-migration differs both in terms of the type of households that migrate as well as in the reasons why they migrate. Furthermore, differences can also be detected between migration to the inner and outer parts of Helsinki. According to the research results, a household s current phase of life is crucial in determining where and why they move within the Greater Helsinki region. A household s set of values on the other hand, seems to have a lesser impact on migration within the region, even though households moving to Helsinki seem to value a somewhat more urban lifestyle than the ones moving out of the city. The research also shows a direct correlation between the values of migrants and their current phase of life. Decisions of migrating are heavily influenced by wider societal issues. In the Greater Helsinki region the labor and housing market appear to have a great influence on the direction of migration streams. According to the results, households move to and from Helsinki for different reasons. The primary reasons for moving to Helsinki are related to the city s diverse labor market and to the working careers of households. Issues related to urban living and an urban lifestyle seem to be relevant although not the main reason why people move to Helsinki. The research material indicates that Helsinki s urban environment is both a pull and a push factor affecting the decisions of migrants. The city attracts those seeking urban living, but on the contrary does not appeal to households seeking more space and wishing to live closer to nature. According to the research, Helsinki with its densely built urban environment mainly attracts singles and childless couples, whereas the city region s other municipalities are more attractive for families with children. Housing policy is one of the main reasons determining where people move within the Helsinki region. As for the city of Helsinki, improving the city s attractiveness seems to be closely linked to how well the city manages to execute its future housing policies and how well alternative living preferences can be taken into account in planning.

Tutkimuksen aiheena on muuttoliike ja kaupunkiasumisen vetovoima Helsingin seudulla. Tavoitteena on kartoittaa Helsingin asemaa seudullisen muuttoliikkeen näkökulmasta ja tunnistaa Helsingin tulomuuton erityispiirteitä. Tutkimuksessa selvitetään, minkä tyyppiset kotitaloudet muuttavat Helsinkiin ja miksi. Lisäksi pyritään kartoittamaan, miten kantakaupunki ja esikaupunki eroavat toisistaan muuttoliikkeen osalta. Tutkimuksessa keskitytään etenkin asumiseen, jonka merkitys on keskeinen Helsingin seudun muuttovirtojen taustalla. Muita keskeisiä teemoja ovat elämänvaiheen ja elämänarvojen yhteys muuttovirtoihin sekä asuntopolitiikka ja kuntien välinen kilpailu asukkaista. Tutkimuksessa keskitytään ainoastaan Suomen sisäisiin muuttoihin. Tutkimuksessa vertaillaan Helsingin tulo- ja lähtömuuttoa sekä muuttoa Helsingin kanta- ja esikaupunkiin. Tutkimusaineistona on Kuluttajatutkimuskeskuksen keräämä kyselytutkimus, joka on tässä tutkielmassa rajattu koskemaan 25 45-vuotiaita muuttajia. Tutkimusote on kvantitatiivinen ja päämenetelmänä on kyselyaineiston analysoiminen tilastollisin menetelmin SPSS-tilasto-ohjelmaa käyttäen. Tutkimuksen analyysiosiossa tehdään frekvenssianalyysejä, ristiintaulukointeja ja faktorianalyysejä sekä lasketaan erilaisia tunnuslukuja. Kyselyaineiston lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään myös tilastoaineistoja. Tutkimustulosten perusteella Helsingin tulo- ja lähtömuutot ovat tutkimusaineistossa luonteeltaan erityyppisiä, ja muuton suunnan mukaan on tunnistettavissa eroja niin muuton syissä kuin muuttajatyypeissä. Helsingin kantakaupungin ja esikaupungin välillä vaikuttaisi myös olevan jonkun verran eroja. Tulokset viittaavat siihen, että Helsingin seudulla muutetaan ennen kaikkea elämänvaiheen mukaan. Aineiston tulo- ja lähtömuuttajat ovat analyysien perusteella selvästi erilaisissa elämänvaiheissa. Muuttaneiden elämänarvoissa ei sen sijaan ole havaittavissa yhtä selkeitä eroja, vaikka Helsinkiin muuttaneilla tuntuu olevan hieman urbaanimpi arvomaailma. Analyysien perusteella vaikuttaa siltä, että muuttaneiden arvomaailma on selvästi yhteydessä senhetkiseen elämäntilanteeseen. Kotitalouksien muuttopäätösten taustalla vaikuttavat keskeisellä tavalla laajemmat alueelliset ja yhteiskunnalliset ilmiöt. Helsingin seudulla työ- ja asuntomarkkinat näyttävät vaikuttavan muuttovirtojen suuntautumiseen selvästi. Helsinkiin ja seudun muihin kuntiin muutetaan analyysien perusteella melko eri syistä. Oma työura ja Helsingin työmarkkinat näyttävät olevan keskeisimmät syyt Helsinkiin muuttoihin. Kaupungissa asumiseen liittyvät tekijät vaikuttavat sen sijaan olevan relevantteja, mutta eivät ensisijaisia syitä Helsinkiin muuttoon. Kaupunkimainen ympäristö vaikuttaa olevan yhtä lailla Helsingin vahvuus, joka vetää ihmisiä puoleensa, sekä työntötekijä, joka saa toisentyyppistä asuinympäristöä etsiviä hakeutumaan seudun muihin kuntiin. Helsinki tuntuu nykytilanteessa olevan vetovoimainen potentiaalisille muuttajille, mutta lähinnä vain yksin ja kaksin asuville. Helsingin tapauksessa vetovoimaisuuden kehittäminen näyttäisi tulevaisuudessa olevan kiinteästi yhteydessä asuntorakentamiseen ja asumistoiveiden aiempaa parempaan huomioimiseen suunnittelussa.