Pathways to health : Determinants of health, health behaviour and health inequalities in early adulthood

There is increasing evidence that the origins of poor adult health and health inequalities can be traced back to circumstances preceding current socioeconomic position and living conditions. The life-course approach to examining the determinants of health has emphasised that exposure to adverse social and economic circumstances in earlier life or concurrent adverse circumstances due to unfavourable living conditions in earlier life may lead to poor health, health-damaging behaviour, disease or even premature death in adulthood. There is, however, still a lack of knowledge about the contribution of social and economic circumstances in childhood and youth to adult health and health inequalities, and even less is known about how environmental and behavioural factors in adulthood mediate the effects of earlier adverse experiences. The main purpose of this study was to deepen our understanding of the development of poor health, health-damaging behaviours and health inequalities during the life-course. Its aim was to find out which factors in earlier and current circumstances determine health, the most detrimental indicators of health behaviour (smoking, heavy drinking and obesity as a proxy for the balance between nutrition and exercise), and educational health differences in young adults in Finland. Following the ideas of the social pathway theory, it was assumed that childhood environment affects adult health and its proximal determinants via different pathways, including educational, work and family careers. Early adulthood was studied as a significant phase of life when many behavioural patterns and living conditions relevant to health are established. In addition, socioeconomic health inequalities seem to emerge rapidly when moving into adulthood; they are very small or non-existent in childhood and adolescence, but very marked by early middle age. The data of this study were collected in 2000 2001 as part of the Health 2000 Survey (N = 9,922), a cross-sectional and nationally representative health interview and examination survey. The main subset of data used in this thesis was the one comprising the age group 18 29 years (N = 1,894), which included information collected by standardised structured computer-aided interviews and self-administered questionnaires. The survey had a very high participation rate at almost 90% for the core questions. According to the results of this study, childhood circumstances predict the health of young adults. Almost all the childhood adversities studied were found to be associated with poor self-rated health and psychological distress in early adulthood, although fewer associations were found with the somatic morbidity typical of young adults. These effects seemed to be more or less independent of the young adult s own education. Childhood circumstances also had a strong effect on smoking and heavy drinking, although current circumstances and education in particular, played a role in mediating this effect. Parental smoking and alcohol abuse had an influence on the corresponding behaviours of offspring. Childhood circumstances had a role in the development of obesity and, to a lesser extent, overweight, particularly in women. The findings support the notion that parental education has a strong effect on early adult obesity, even independently of the young adult s own educational level. There were marked educational differences in self-rated health in early adulthood: those in the lowest educational category were most likely to have average or poorer health. Childhood social circumstances seemed to explain a substantial part of these educational differences. In addition, daily smoking and heavy drinking contributed substantially to educational health differences. However, the contribution of childhood circumstances was largely shared with health behaviours adopted by early adulthood. Employment also shared the effects of childhood circumstances on educational health differences. The results indicate that childhood circumstances are important in determining health, health behaviour and health inequalities in early adulthood. Early recognition of childhood adversities followed by relevant support measures may play an important role in preventing the unfortunate pathways leading to the development of poor health, health-damaging behaviour and health inequalities. It is crucially important to recognise the needs of children living in adverse circumstances as well as children of substance abusing parents. In addition, single-parent families would benefit from support. Differences in health and health behaviours between different sub-groups of the population mean that we can expect to see ever greater health differences when today s generation of young adults grows older. This presents a formidable challenge to national health and social policy as well as health promotion. Young adults with no more than primary level education are at greatest risk of poor health. Preventive policies should emphasise the role of low educational level as a key determinant of health-damaging behaviours and poor health. Keywords: health, health behaviour, health inequalities, life-course, socioeconomic position, education, childhood circumstances, self-rated health, psychological distress, somatic morbidity, smoking, heavy drinking, BMI, early adulthood

Aikaisemmat tutkimukset viittaavat yhä vahvemmin siihen, että aikuisiän terveys ja terveyskäyttäytyminen juontavat juurensa nykyistä sosiaalista asemaa ja elinoloja edeltävistä elämänvaiheista. Elämänkulkunäkökulma terveyden määrittäjien tutkimuksessa korostaa mm. sitä, että huonoille sosiaalisille ja taloudellisille elinoloille altistuminen lapsuudessa, tai niistä seuranneet epäsuotuisat elinolot aikuisuudessa, voivat johtaa huonoon terveyteen, terveyttä vaarantavaan käyttäytymiseen, sairauteen tai jopa ennenaikaiseen kuolemaan aikuisuudessa. Vielä ei tiedetä kuitenkaan riittävästi siitä, miten lapsuuden ja nuoruuden elinolot vaikuttavat aikuisuuden terveyteen ja terveyseroihin. Vielä vähemmän tiedetään siitä, miten myöhempien elämänvaiheiden elinolot ja terveyskäyttäytymiseen liittyvät piirteet välittävät aikaisempien elinolojen vaikutuksia. Tämän väitöskirjan tarkoituksena on ollut syventää ymmärrystä terveyden, terveyskäyttäytymisen ja terveyserojen kehittymisestä elämänkulussa. Tavoitteena on ollut selvittää, miten aikaisemmat ja nykyiset elinolot määrittävät terveyttä, keskeisimpiä haitallisen terveyskäyttäytymisen muotoja sekä koulutusryhmien välisiä terveyseroja suomalaisilla nuorilla aikuisilla. Sosiaalisten polkujen teoriaa mukaillen oletettiin, että lapsuuden elinympäristö määrittää nuorten aikuisten terveyttä ja sen todennäköisiä määrittäjiä erilaisia väyliä pitkin, mm. koulutus-, työ- ja perheellistymisen polkujen kautta. Nuori aikuisuus on merkittävänä elämänvaiheena tutkimuksen kohteena, sillä silloin monet myöhemmän terveyden kannalta olennaiset terveyskäyttäytymisen muodot ja elinolot vakiintuvat. Lisäksi sosioekonomisten terveyserojen on todettu ilmaantuvan nopeasti aikuisuuden kynnyksellä ja olevan suuria jo varhaisessa keski-iässä. Tutkimuksen aineisto on kerätty vuosina 2000−2001 osana Terveys 2000 tutkimusta (N = 9 922), joka oli koko maata edustava terveyshaastatteluihin ja terveystarkastuksiin perustuva tutkimus. Tässä väitöskirjassa käytettiin pääosin tutkimuksen 18−29-vuotiaita nuoria aikuisia (N = 1 894) edustavaa otosta, josta koottiin tietoa terveyshaastattelun ja kyselyn avulla. Tutkimuksen osallistumisprosentti oli korkea (lähes 90 % sen ydinkysymyksiin). Tulosten mukaan lapsuuden epäsuotuisat elinolot ennustavat nuoren aikuisiän huonoa terveyttä. Monien lapsuuden sosiaalisten ongelmien havaittiin olevan yhteydessä nuorten aikuisten huonoon koettuun terveyteen ja psyykkiseen kuormittuneisuuteen, mutta yhteydet nuorille aikuisille tyypilliseen somaattiseen sairastavuuteen olivat vähäisempiä. Lapsuuden elinolojen vaikutukset terveyteen näyttivät olevan melko riippumattomia nuoren aikuisen omasta koulutuksesta. Lapsuuden elinolot ennustivat voimakkaasti myös nuorten aikuisten päivittäistä tupakointia ja alkoholin suurkulutusta, ja nykyiset elinolot, erityisesti vastaajan oma koulutus, näyttivät välittävän osin näitä vaikutuksia. Erityisesti vanhempien tupakointi ja alkoholinkäyttö ennustivat heidän jälkeläistensä vastaavia terveyskäyttäytymisen muotoja. Lapsuuden elinolot vaikuttivat myös ylipainon ja etenkin lihavuuden kehittymiseen, erityisesti naisilla. Varsinkin vanhempien vähäisellä koulutuksella oli voimakas yhteys nuoren aikuisen lihavuuteen. Nuorilla aikuisilla havaittiin selviä koulutusryhmien välisiä eroja koetussa terveydessä. Alimpaan koulutusluokkaan kuuluvista keskimääräistä selvästi suurempi osa ilmoitti terveytensä olevan keskitasoinen tai sitä huonompi. Tulosten mukaan lapsuuden elinolot ja ongelmat selittävät koulutusryhmien välisistä terveyseroista selvän osan. Lisäksi päivittäisellä tupakoinnilla ja alkoholin suurkulutuksella näytti olevan suuri selittävä vaikutus. Lapsuuden elinolojen vaikutus näyttää liittyvän kuitenkin selvästi nuoreen aikuisuuteen mennessä omaksuttuun terveyskäyttäytymiseen. Myös työllistyminen näyttää jakavan lapsuuden elinolojen vaikutuksia koulutusryhmien välisiin terveyseroihin. Tulokset osoittavat, että lapsuuden elinolot ovat tärkeitä terveyden, terveyskäyttäytymisen ja terveyserojen määrittäjiä nuoressa aikuisuudessa. Lapsuuden epäsuotuisien olosuhteiden ja ongelmien varhainen tunnistaminen sekä niiden pohjalta kehitetyt tukitoimet, voivat osaltaan ehkäistä sellaisten epäsuotuisien polkujen synnyn, jotka johtavat huonoon terveyteen, haitalliseen terveyskäyttäytymiseen ja väestöryhmien välisiin terveyseroihin. Ongelmallisissa elinoloissa sekä päihteitä käyttävissä perheissä elävien lasten tarpeiden tunnistaminen olisi tärkeää. Lisäksi yksinhuoltajaperheiden tilanteisiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Nuorten aikuisten terveyden tulevaisuuden näkymät asettavat monia haasteita kansalliselle terveys- ja sosiaalipolitiikalle sekä terveyden edistämiselle. Tutkimuksessa havaitut selvät väestöryhmien väliset erot terveydessä ja terveyskäyttäytymisessä ennustavat jyrkkiä terveydentilan ja hyvinvoinnin eroja nuorten aikuisten sukupolven varttuessa. Nuoret aikuiset, joilla on vain perusasteen tutkinto, ovat suurimmassa vaarassa tulevaisuuden terveyden kannalta. Alhaisen koulutuksen suuri merkitys huonon terveyden ja haitallisen terveyskäyttäytymisen riskitekijänä tulisi ottaa huomioon suunniteltaessa ehkäiseviä ja terveyttä edistäviä toimenpiteitä. Asiasanat: terveys, terveyskäyttäytyminen, terveyserot, elämänkulku, sosioekonominen asema, koulutus, lapsuuden elinolot, koettu terveys, psyykkinen kuormittuneisuus, somaattinen sairastavuus, tupakointi, alkoholin suurkulutus, BMI, nuori aikuisuus