Not in all Walks of Life? : Social Differences in Suicide Mortality

In Finland, the suicide mortality trend has been decreasing during the last decade and a half, yet suicide was the fourth most common cause of death among both Finnish men and women aged 15 64 years in 2006. However, suicide does not occur equally among population sub-groups. Two notable social factors that position people at different risk of suicide are socioeconomic and employment status: those with low education, employed in manual occupations, having low income and those who are unemployed have been found to have an elevated suicide risk. The purpose of this study was to provide a systematic analysis of these social differences in suicide mortality in Finland. Besides studying socioeconomic trends and differences in suicide according to age and sex, different indicators for socioeconomic status were used simultaneously, taking account of their pathways and mutual associations while also paying attention to confounding and mediatory effects of living arrangements and employment status. Register data obtained from Statistics Finland were used in this study. In some analyses suicides were divided into two groups according to contributory causes of death: the first group consisted of suicide deaths that had alcohol intoxication as one of the contributory causes, and the other group is comprised of all other suicide deaths. Methods included Poisson and Cox regression models. Despite the decrease in suicide mortality trend, social differences still exist. Low occupation-based social class proved to be an important determinant of suicide risk among both men and women, but the strong independent effect of education on alcohol-associated suicide indicates that the roots of these differences are probably established in early adulthood when educational qualifications are obtained and health-behavioural patterns set. High relative suicide mortality among the unemployed during times of economic boom suggests that selective processes may be responsible for some of the employment status differences in suicide. However, long-term unemployment seems to have causal effects on suicide, which, especially among men, partly stem from low income. In conclusion, the results in this study suggest that education, occupation-based social class and employment status have causal effects on suicide risk, but to some extent selection into low education and unemployment are also involved in the explanations for excess suicide mortality among the socially deprived. It is also conceivable that alcohol use is to some extent behind social differences in suicide. In addition to those with low education, manual workers and the unemployed, young people, whose health-related behaviour is still to be adopted, would most probably benefit from suicide prevention programmes.

Itsemurhakuolleisuus on pienentynyt Suomessa huomattavasti viimeisen reilun viidentoista vuoden aikana, mutta edelleen itsemurha oli neljänneksi yleisin kuolemansyy 15 64 -vuotiailla vuonna 2006. Itsemurhakuolleisuus ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti väestöryhmien välille, vaan sosioekonominen asema ja pääasiallinen toiminta määrittävät sitä edelleen voimakkaasti: suurin itsemurhan riski on vähän koulutetuilla, työntekijäasemassa olevilla, pienituloisilla sekä työttömillä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kokonaisvaltainen analyysi itsemurhakuolleisuuden sosiaalisista eroista Suomessa. Erityisesti keskityttiin kolmen eri sosioekonomisen indikaattorin, eli koulutuksen, ammattiin perustuvan sosiaaliluokan sekä kotitalouden kulutusyksikköä kohden laskettujen tulojen, suhteelliseen merkitykseen, ja siihen, missä määrin ne selittivät tai välittivät toistensa vaikutuksia. Tutkimuksessa käytetyt aineistot muodostettiin Tilastokeskuksen rekistereistä. Osassa analyysejä tarkasteltiin erikseen myös sellaisia itsemurhia, joissa alkoholipäihtymys oli katsottu myötävaikuttavaksi kuolemansyyksi. Menetelminä käytettiin pää-asiassa Poisson n ja Coxin regressiomalleja. Itsemurhakuolleisuuden pienenemisestä huolimatta sosiaaliset erot ovat edelleen huomattavat. Sekä miehillä että naisilla alhainen ammattiin perustuvan sosiaaliluokka osoittautui tärkeäksi itsemurhakuolleisuuden riskitekijäksi. Lisäksi koulutuksen voimakas itsenäinen vaikutus niihin itsemurhiin, joissa alkoholipäihtymys oli myötävaikuttava kuolemansyynä, indikoi, että osin sosioekonomisten erojen syyt juontuvat nuoruuteen tai varhaiseen aikuisuuteen, jolloin koulutus hankitaan ja terveyskäyttäytymistavat muodos¬tuvat. Työttömien korkea suhteellinen itsemurhakuolleisuus taloudellisen nousukauden aikana viittaa siihen, että pääasiallisen toiminnan mukaiset erot itsemurhakuolleisuudessa johtuvat ainakin jossain määrin valikoitumisesta työttömäksi. Pitkäaikaistyöttömyys näyttäisi kuitenkin myös kausaalisesti nostavan itsemurhariskiä, ja erityisesti miesten osalta pienet tulot ovat tätä vaikutusta välittävä tekijä. Kaiken kaikkiaan tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että koulutuksella ja ammattiin perustuvalla sosiaaliluokalla sekä pitkäaikaistyöttömyydellä on kausaalista vaikutusta itsemurhakuolleisuuteen, mutta jossain määrin myös valikoituminen alhaiseen koulutukseen ja työttömyyteen selittävät itsemurhakuolleisuuden sosioekonomisia eroja. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että myös alkoholinkäyttö vaikuttaa näiden erojen taustalla. Itsemurhien ehkäisyprojekteista hyötyisivätkin todennäköisimmin vähän koulu-tettujen, työntekijöiden ja työttömien lisäksi myös nuoret ihmiset, joiden terveyskäyttäytyminen on vasta muotoutumassa.