Biovalta, toiseus ja naisten toimijuus hedelmöityshoidoissa

Biopower, Otherness and Women's Agency in Assisted Reproduction. This sociological study analyses how, why and with what kind of consequences assisted reproductive technologies (ART) have become the primary technology for governing infertility in Finland both on the level of individuals and society. The phenomenon is construed as one the strategies of the Focaultian biopower since ART are political techniques of the beginning of life par excellence, as they are used to prepare the bodies of certain types of women to create certain kind of life, i.e. certain kind of children. Moreover, ART are interpreted to be gendered control techniques with which the pure, and at the same time prevailing, social order symbolised by a female body is maintained by naming and excluding otherness, unsuitable mother candidates and children. Finally, it is considered how the agency, subjectivity, of women experiencing infertility and seeking treatment appears in the prevailing context of ART. The introduction of IVF-based reproductive technologies to Finland and the treatment practices of the early 1990s have been studied on the basis of a clinic questionnaire, medical doctor interviews and articles of the Medical Journal Duodecim from 1969 to 2000. Opinions on the method of the treatment providers were studied by conducting a theme interview with fertilisation doctors in 1993. Experiences of women who have received treatment or experienced infertility were studied by means of a survey in 1994 and by analysing the content of messages in an online discussion forum in 2000. On the basis of the medical doctor interviews, significant criterion for choosing mother candidates turned out to be her vitality and her mental and physical health, which are considered prerequisites for a vitality of the child to be born. The hierarchies concerning children became evident. While people normally make their children on their own, this is what people experiencing infertility are trying to do as well. In the era of ART, the primary child is genetically the parents' own child, a secondary option for Finnish parents is a genetically Finnish child conceived by donated Finnish gametes or embryos and the last option is an adopted child of foreign origin. Women's agency mainly appears in their way of using ART as a technology of the self for self-control on one's own nature, which helps them to prepare their bodies in order to become pregnant in co-operation with a fertilisation doctor. Women's creative free agency exceeding governance appeared as a distinctive use of language with which they created shared meaning for their infertility experience, their own individual and group identity and distinctive reality. ART are very political techniques as they have a possibility to change the methods of having children and to shape life. Therefore, further sociological research on them is important and needed. Key words: practises of assisted reproduction, women's agency, biopower, vital politics of the beginning of life, otherness

Tässä sosiologisessa tutkimuksessa analysoidaan, miten, miksi ja millä seurauksilla lääketieteen avusteisista lisääntymismenetelmistä (ART, assisted reproductive tehchnologies) on tullut ensisijaisia lapsettomuuden hallinnan teknologioita Suomessa sekä yksilötasolla että yhteiskunnallisesti. ART:t tarkoittavat koeputkihedelöityksen erilaisia sovelluksia. Ilmiötä tulkitaan yhtenä foucault'laisen biovallan strategiana. ART:t ovat elämän alun politiikan tekniikoita par excellence, koska niillä muokataan tietynlaisten naisten ruumiita ja pyritään synnyttämään tietynlaista elämää eli tietynlaisia lapsia. Lisäksi ART:t tulkitaan olevan sukupuolitettuja hallintakeinoja, joilla pidetään yllä naisen ruumiin symboloimaa puhdasta ja samalla vallitsevaa sosiaalista järjestystä nimeämällä ja sulkemalla ulos toiseutta, epäsopivia äitikandidaatteja ja lapsia. Lopuksi tarkastellaan sitä, miten lapsettomuutta kokevien naisten toimijuus, subjektius ilmenee hallitsevassa ART:den kontekstissa. IVF-pohjaisten avusteisten lisääntymismenetelmien Suomeen tuloa ja 1990-luvun alun hoitokäytäntöjä on tutkittu klinikkakyselyn, lääkärihaastattelujen ja lääkärien Duodecim-aikakauskirjan vuosien 1969-2000 artikkelien perustalta. Hoidon antajien menetelmään liittyviä käsityksiä on tutkittu hedelmöityslääkärin teemahaastatteluilla vuodelta 1993. Lapsettomuutta kokeneiden naisten hoito- ja lapsettomuuden kokemuksia on selvitetty kyselytutkimuksella vuonna 1994 sekä analysoimalla netin keskustelupalstan viestien sisältöjä vuonna 2000. Lääketieteellä ja lääkäreillä on strategisesti tärkeä erityistietoon perustuva valta-asema avusteisessa lisääntymisessä. Hedelmöityslääkäreillä on valtaa ja myös vastuuta kontrolloida ja hallita sitä, ketkä voivat yrittää lapsen saamista hoitojen avulla. Tässä syystä tutkimuksessa selvitettiin sitä, miten lääkärit biovallan keskeisinä toimijoina puhuvat ja kirjoittavat naispotilaistaan, lapsista, heikentyneestä hedelmällisyydestä ja sen hoitoteknologioista. Lääkärihaastattelujen perustalta merkittäväksi äitikandidaatin valintakriteeriksi osoittautui hänen elinvoimaisuutensa, hänen psyykkinen ja fyysinen terveytensä, joita pidetään myös syntyvän lapsen elinvoiman edellytyksinä. Lasten keskuudessa ilmeni kulttuurinen hierarkia. Koska yleensä ihmiset tekevät lapsensa itse, yrittävät näin tehdä myös lapsettomuutta kokevat. ART:den aikana ensisijainen lapsi on geneettisesti oma lapsi, toissijainen vaihtoehto geneettisesti suomalainen lapsi luovutetuilla suomalaisilla sukusoluilla tai alkiolla ja viimeisin vaihtoehto ulkomaalaista syntyperää oleva adoptiolapsi. Naisten toimijuus ilmenee pääosin siten, että he käyttävät ART:ta itsehallinnan ja oman luonnon minä-tekniikkana, joilla he muokkaavat ruumistaan tullakseen raskaiksi. Naisten omaperäinen hallinnan ylittävä vapaa toimijuus ilmeni omanlaisen kielen käyttönä, jolla he loivat merkitystä lapsettomuuden kokemukselle, omaa yksilö- ja ryhmäidentiteettiä ja omanlaista todellisuutta. ART:lla voidaan hallita yksilön ja väestön lisääntymistä määrällisesti ja laadullisesti vähenevän väestönkasvun länsimaihin kuuluvassa Suomessa. Vuosittain meillä syntyvistä lapsista 2,5 % on saanut alkunsa hedelmöityshoidoilla. Laadullista väestön hallinta ART:lla on siinä mielessä, että alkiodiagnostiikkaa niissä soveltamalla voidaan ehkäistä perinnöllisesti sairaiden lasten syntyminen. Toiseksi ART:lla toteutetaan laadullista väestön hallintaa, kun niillä synnytetään suomalaisia lapsia. Näin tapahtuu muissakin länsimaissa ja kehitysmaissa yläluokan keskuudessa menetelmän kalleuden vuoksi. Uudet lisääntymistekniikat mahdollistavat uudenlaisia lapsen saamisen tapoja sekä elämän muuttamisen esim. kantasolusovelluksissa. Nämä vaikuttavat ihmisyhteisöihin biologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti nyt ja tulevaisuudessa, mistä syystä niiden sosiaalisten ja kulttuuristen merkitysten ja seurausten sosiologinen tutkiminen on tärkeää.