Vapaaehtoiset vuodeosastolla : Etnografinen tutkimus vanhusten ja vapaaehtoisten kohtaamisesta

This ethnographic study investigates encounters between volunteers and older people at the Kerava Municipal Health Centre inpatient ward for chronic care. Volunteer activities have been under development, in cooperation with the Voluntary Work Center (Talkoorengas), since the start of the 1990s. When my research began in 2003, nine of the volunteers came to the ward on set days per week or visited the ward according to their own timetables. The volunteers ranged in age from 54 to 78 years. With one exception, all of them were on pension. Nearly all of them had been volunteers for more than ten years. My study is research on ageing, the focal point being older people, whether volunteers or those receiving assistance. The research questions are: How is volunteer work implemented in daily routines at the ward? How is interaction created in encounters between the older people and the volunteers? What meanings does volunteer work create for the older people and the volunteers? The core material of my research is observation material, which is supplemented by interviews, documentation and photographs. The materials have been analysed by using theme analysis and ethnomethodological discussion analysis. In the presentation of the research findings, I have structured the materials into three main chapters: space and time; hands and touch; and words and tones. The chapter on space and time examines time and space paths, privacy and publicness, and celebrations as part of daily life. The volunteers open and create social arenas for the older people through chatting and singing together, celebrations in the dayroom or poetry readings at the bedside. The supporting theme of the chapter on hands and touch is bodily closeness in care and the associated concrete physical presence. The chapter highlights the importance of everyday routines, such as meals and rituals, as elements that bring security. Stimuli in daily life, such as handicrafts in groups, pass time but also give older people the experience of meaningful activity and bring back positive memories of their own life. The chapter on words and tones focuses on the social interaction and identity. The volunteers’ identity is built up into the identity of a helper and caregiver. The older people’s identity is built up into a care recipient’s identity, which in different situations is shaped into, among others, the identity of one who listens, remembers, does not remember, defends, composes poetry or is dying. The cornerstones of voluntary social care are participation, activity, trust and presence. Successful volunteer work calls for mutual trust between the older people, volunteers and the health care personnel, and for clear agreements on questions of responsibility, the status of volunteers and their role alongside professional personnel. This study indicates that volunteer work is a meaningful resource in work with older people.

Tässä etnografisessa tutkimuksessa analysoidaan vanhusten ja vapaaehtoisten välistä kohtaamista Keravan terveyskeskuksen pitkäaikaishoidon vuodeosastolla. Osaston vapaaehtoistyötä on kehitetty 1990-luvun alusta lähtien osaston hoitohenkilökunnan ja Keravan Vapaaehtoisen hyvinvointityön keskuksen (Talkoorengas) yhteistyönä. Tutkimukseni käynnistyessä vuonna 2003 tutkimallani osastolla kävi yhteensä yhdeksän vapaaehtoista säännöllisesti joko tiettyinä päivinä viikoittain tai oman aikataulunsa mukaisesti. Tutkimuksessani mukana olevat vapaaehtoiset olivat iältään 54-78 vuoden ikäisiä. He olivat yhtä henkilöä lukuun ottamatta eläkkeellä. Lähes kaikki heistä olivat toimineet vapaaehtoisena yli kymmenen vuoden ajan. Tutkimuksen keskiössä ovat vanhukset ja vapaaehtoiset. Tutkimuskysymykset ovat: Miten vapaaehtoisuutta toteutetaan osaston arjessa? Millaista vuorovaikutusta vanhusten ja vapaaehtoisten kohtaamisessa luodaan? Mitä vapaaehtoisuus merkitsee vanhuksille ja vapaaehtoisille? Tutkimuksen ydinaineistona on havainnointiaineisto, jota haastattelu-, dokumenttiaineistot ja valokuvat täydentävät. Aineistojen analysoinnissa olen soveltanut teema-analyysiä ja etnometodologista keskustelunanalyysiä. Esittelen tutkimusaineistoja kolmessa luvussa: tila ja aika, kädet ja kosketus, sanat ja sävyt. Tila ja aika -luvussa tarkastelun kohteena ovat aika-tilapolut, yksityisyys, julkisuus sekä juhlat osaston arjessa. Kädet ja kosketus -luvun teemana on ruumiinläheinen hoiva. Sanat ja sävyt -luvun keskiössä on sosiaalinen vuorovaikutus ja identiteetti. Vapaaehtoisten identiteetti rakentuu auttajan ja hoivaajan identiteetiksi. Sen sijaan vanhusten identiteetti muotoutuu hoivattavan identiteetiksi, joka vaihtuu tilanteisesti kuulijan, muistelijan, puolustautujan tai runoilijan identiteetiksi. Vapaaehtoistyön kulmakiviä ovat osallisuus, tekeminen, luottamus ja läsnäolo. Vapaaehtoistyön onnistuminen edellyttää vanhusten, vapaaehtoisten ja hoitohenkilökunnan keskinäisiä sopimuksia vastuukysymyksistä ja vapaehtoisten roolista. Vapaaehtoisten työnohjaus ja säännölliset tapaamiset henkilökunnan kanssa tukevat vapaaehtoisten sitoutumista ja vapaaehtoisena jaksamista. Tutkimukseni osoittaa, että vapaaehtoistyö on merkittävä voimavara vanhustyössä.