Health-Related Quality of Life and Mental Disorders in Finland

Quality of life (QoL) and Health-related quality of life (HRQoL) are becoming one of the key outcomes of health care due to increased respect for the subjective valuations and well-being of patients and an increasing part of the ageing population living with chronic, non-fatal conditions. Preference-based HRQoL measures enable estimation of health utility, which can be useful for rational rationing, evidence-based medicine and health policy. This study aimed to compare the individual severity and public health burden of major chronic conditions in Finland, including and focusing on reliably diagnosed psychiatric conditions. The study is based on the Health 2000 survey, a representative general population survey of 8028 Finns aged 30 and over. Depressive, anxiety and alcohol use disorders were diagnosed with the Composite International Diagnostic Interview (M-CIDI). HRQoL was measured with the 15D and the EQ-5D, with 83% response rate. This study found that people with psychiatric disorders had the lowest 15D HRQoL scores at all ages, in comparison to other main groups of chronic conditions. Considering 29 individual conditions, three of the four most severe (on 15D) were psychiatric disorders; the most severe was Parkinson s disease. Of the psychiatric disorders, chronic conditions that have sometimes been considered relatively mild - dysthymia, agoraphobia, generalized anxiety disorder and social phobia - were found to be the most severe. This was explained both by the severity of the impact of these disorders on mental health domains of HRQoL, and also by the fact that decreases were widespread on most dimensions of HRQoL. Considering the public health burden of conditions, musculoskeletal disorders were associated with the largest burden, followed by psychiatric disorders. Psychiatric disorders were associated with the largest burden at younger ages. Of individual conditions, the largest burden found was for depressive disorders, followed by urinary incontinence and arthrosis of the hip and knee. The public health burden increased greatly with age, so the ageing of the Finnish population will mean that the disease burden caused by chronic conditions will increase by a quarter up to year 2040, if morbidity patterns do not change. Investigating alcohol consumption and HRQoL revealed that although abstainers had poorer HRQoL than moderate drinkers, this was mainly due to many abstainers being former drinkers and having the poorest HRQoL. Moderate drinkers did not have significantly better HRQoL than abstainers who were not former drinkers. Psychiatric disorders are associated with a large part of the non-fatal disease burden in Finland. In particular anxiety disorders appear to be more severe and have a larger public health burden than previously thought.

Elämänlaadun merkitys terveydenhuollon päämääränä on korostumassa. Tämä johtuu potilaiden omien arvostusten painoarvon kasvusta sekä väestön ikääntymisestä seuraavasta kroonisten sairauksien suhteellisesta yleistymisestä. Elämänlaatumittaus mahdollistaa erilaisten tautien ja hoitojen vertailun, mikä voi osoittautua hyödyllisiksi priorisoinnin, näyttöön perustuvan lääketieteen ja terveyspolitiikan kannalta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli verrata eri kroonisten sairauksien vaikutusta terveyteen liittyvään elämänlaatuun yksilö- ja väestötasolla. Tutkimus pohjautuu Terveys 2000 - tutkimukseen, joka on kattava väestöotos sisältäen 8028 vähintään 30-vuotiasta suomalaisista jotka tutkittiin strukturoidulla mielenterveyshaastattelulla. 83% vastasi jompaankumpaan terveyteen liittyvän elämänlaadun mittariin (15D ja EQ-5D). Tutkimuksessa todettiin, että mielenterveyden häiriöistä kärsivillä on matalin terveyteen liittyvä elämänlaatu (15D) kaikissa ikäluokissa. Tutkittaessa 29 sairautta erikseen, kolme neljästä vakavimmasta sairaudesta oli psykiatrisia häiriöitä; vakavin oli Parkinsonin tauti. Erityisen jyrkästi elämänlaatua alensivat pitkäaikainen masennus, julkisten paikkojen pelko, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö ja sosiaalisten tilanteiden pelko. Mielenterveyden häiriöiden vakavuus perustuu sekä yksittäisiin vakaviin oireisiin että monelle elämänlaadun alueelle heijastuviin ongelmiin. Kansanterveyden tasolla tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden häiriöt aiheuttivat suurimman tautikuorman elämänlaadun menetyksenä arvioiden. Mielenterveyden häiriöt olivat suurin tautitaakan aiheuttaja nuorimmissa ikäluokissa. Yksittäisistä sairauksista suurimman tautikuorman aiheuttivat masennus, virtsainkontinenssi ja polven tai lonkan nivelrikko. Väestön ikääntyminen lisää tautikuormaa noin neljänneksellä vuoteen 2040 mennessä, mikäli sairastavuus pysyy nykyisellään. Tutkittaessa alkoholinkäyttöä todettiin, että absolutisteilla oli huonompi elämänlaatu kuin kohtuukäyttäjillä. Tämä johtui pääosin siitä, että merkittävä osa absolutisteista oli entisiä alkoholinkäyttäjiä, joiden terveyteen liittyvä elämänlaatu oli erityisen huono. Verrattuna absolutisteihin, jotka eivät olleet entisiä alkoholinkäyttäjiä, kohtuukäyttäjien terveyteen liittyvä elämänlaatu oli yhtä hyvä, mutta eniten alkoholia käyttävän 5-10%:n selkeästi huonompi. Tutkimus osoitti, että suuri osa kroonisiin sairauksiin yhdistettävästä terveyteen liittyvän elämänlaadun menetyksestä liittyy mielenterveyden häiriöihin. Erityisesti ahdistuneisuushäiriöiden vaikutukset osoittautuivat vakavammiksi kuin aiemmin on ajateltu, sekä yksilön että kansanterveyden tasolla.