Vascular dilatory function and cardiovascular risk factors in women with a history of pre-eclampsia


Autoria(s): Lampinen, Katja
Contribuinte(s)

Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, kliininen laitos

Helsingfors universitet, medicinska fakulteten, institutionen för klinisk medicin

University of Helsinki, Faculty of Medicine, Institute of Clinical Medicine, Department of Obstetrics and Gynaecology

Folkhälsan Research Center, Biomedicum, Helsinki

Data(s)

05/06/2009

Resumo

Women with a history of pre-eclampsia have an increased risk of cardiovascular disease in later life. The mechanisms which mediate this heightened risk are poorly understood; it was long believed that pre-eclampsia was a separate disease without any connection to other pathologies. The present study was undertaken to investigate the cardiovascular risk milieu, vascular dilatory function and cardiovascular risk factors, in women with pre-eclampsia, 5 6 years after index pregnancy. The aim was to understand better the cardiovascular risks associated with pre-eclampsia and add tools to the evaluation of cardiovascular risk in women. --- The study involved 30 women with previous severe pre-eclampsia and 21 controls. The 2-day study protocol included venous occlusion plethysmography and pulse wave analysis for assessment of vascular dilatory function and central pulse wave reflection, respectively, office and ambulatory blood pressure measurements, assessment of insulin sensitivity, using a minimal model technique, and tests regarding renal function, lipid metabolism, sympathetic activity and inflammation. Vasodilatory function was impaired in women with a history of pre-eclampsia; this was seen in both endothelium-dependent and endothelium-independent vasodilatation. Proteinuria during pre-eclampsia did not predict changes in vasodilatation, and renal function was similar in the two groups. Insulin sensitivity was related to vasodilatation and features of metabolic syndrome, but only in the patient group, despite similar insulin sensitivity in the control group. Arterial pressure was higher in the patient group than in the controls and correlated with endothelin-1 levels in the patient group, whilst the overall difference between the groups was diminished in 24 hour arterial pressure measurements. Additionally, women with previous pre-eclampsia were characterized by increased sympathetic activity. Impaired vasodilatory function at the vascular smooth muscle level seems to characterize clinically healthy women with a history of pre-eclampsia. These vascular changes and the features of metabolic syndrome may be related to the increased risk of cardiovascular disease. Furthermore, increased blood pressure in combination with enhanced sympathetic activity may be additive as regards this risk. These women should be informed about their potential cardiovascular risk profile and the possibilities to minimize it via their own actions. Medical cardiovascular risk assessment in women should include obstetric history.

Raskausmyrkytykseen sairastuu noin 5% raskaana olevista naisista. Taudille tyypillisiä piirteitä ovat kohonnut verenpaine, virtsan erittyvä valkuainen sekä insuliiniherkkyden vähentyminen, veren rasvojen muutokset ja veren hyytymismekanismin aktivoituminen. Taudin vaikeusasteesta sekä synnytyksen ajankohdasta riippuen, raskausmyrkytys on suurin äidin sekä vastasyntyneiden sairastavuuden ja kuolleisuuden syy länsimaissa. Viime vuosina on käynyt myös ilmi, että raskausmyrkytyksen sairastaneisuus lisää naisen kuolleisuusriskin sydän-ja verisuonitauteihin noin kaksinkertaiseksi. Emme tiedä tarkasti, miksi riski on lisääntynyt, ja mitkä mekanismit siihen liityvät. Yhteisiä tekijöitä näille taudeille ovat mm. useat riskitekijät. Lisäksi raskausmyrkytyksen taudinkuva muistuttaa metabolista oireyhtymää, joka on sydän-ja verisuonitautien yksi tärkeimmistä altistavista tekijöistä. Myös verisuonen sisäpinnan toiminnan häiriöt, jotka ovat keskeinen osa valtimonkovettumataudin kehittymisessä, ovat nykykäsityksen mukaan raskausmyrkytyksen oireiden taustalla. -- Tutkimuksessamme selvitettiin valtimoiden laajenemiskykyä ja tulosten yhteyttä sydän-ja verisuonitautien riskitekijöihin, erityisesti insuliiniherkkyyteen, rasva-arvoihin, sekä sympaattisen hermoston toimintaan, 5 6 vuotta raskausmyrkytyksen jälkeen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mekanismeja, jotka lisäävät sydän-ja verisuonitautiriskiä raskausmyrkytyksen jälkeen, sekä lisätä tietoa naisten sydän-ja verisuonitautien ehkäisyyn. -- Tulostemme mukaan raskausmyrkytyksen sairastaneet naiset ovat yleisesti ottaen terveitä. Tästä huolimatta, heidän verisuontensa laajemiskyky on heikentynyt. Raskauden aikaisella virtsan proteiinimäärällä ei ollut suonen laajenemiskykyä ennustavaa vaikutusta ja munuaisten toiminta oli normaalia. Kudosten herkkyys insuliinille oli samanlainen testatuissa ryhmissä, mutta herkkyydellä oli yhteys suonien laajenemiskykyyn ja metabolisen oireyhtymän piirteisiin vain potilasryhmässä. Raskausmyrkytyksen sairastaneilla naisilla oli korkeampi verenpaine ja heillä todettiin merkkejä lisääntyneestä sympaattisen hermoston toiminnasta. Todettu heikentynyt valtimoiden kyky laajentua sekä metabolinen oireyhtymä saattavat olla lisääntyneen sydän-ja verisuonitautiriskin taustalla. Lisäksi, kyseistä riskiä saattaa lisätä tässä vaiheessa lievästi koholla oleva verenpaine sekä lisääntynyt sympaattisen hermoston toiminta. Raskausmyrkytyksen sairastaneita naisia tulisi informoida heidän lisääntyneestä sydän-ja verisuonitautiriskistänsä. Useihin sydän-ja verisuonitautiriskitekijöihin voi vaikuttaa omalla käytöksellään ja näille naisille pitäisi antaa siihen oikeutettu mahdollisuus. On erityisen tärkeää, että naisen raskaushistoria otetaan huomioon sydän-ja verisuonitautiriskiä arvioitaessa.

Identificador

URN:ISBN:978-952-10-5601-7

http://hdl.handle.net/10138/22980

Idioma(s)

en

Publicador

Helsingin yliopisto

Helsingfors universitet

University of Helsinki

Relação

URN:ISBN:978-952-92-5617-4

Helsinki: 2009

Direitos

Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden.

Palavras-Chave #naistentaudit ja synnytykset
Tipo

Väitöskirja (artikkeli)

Doctoral dissertation (article-based)

Doktorsavhandling (sammanläggning)

Text