Occupational Rhinitis : Diagnosis and Health-related Quality of Life

Occupational rhinitis is mainly caused by work environment and not by stimuli encountered outside the workplace. It differs from rhinitis that is worsened by, but not mainly caused by, workplace exposures. Occupational rhinitis can develop in response to allergens, inhaled irritants, or corrosive gases. The thesis evaluated the use of challenge tests in occupational rhinitis diagnostics, studied the long-term health-related quality of life among allergic occupational rhinitis patients, and the allergens of wheat grain among occupational respiratory allergy patients. The diagnosed occupational rhinitis was mainly allergic rhinitis, which was caused by occupational agents, most commonly flours and animal allergens. The non-IgE-mediated rhinitis reactions were less frequent and caused more often asthma than rhinitis. Both nasal challenges and inhalation challenges were found to be safe tests. The inhalation challenge tests had considerably resource-intensive methodology. However, the evaluation of nasal symptoms and signs together with bronchial reactions saved time and expense compared with the organization of multiple individual challenges. The scoring criteria used matched well with the weighted amount of discharge ≥ 0.2 g and in most cases gave comparable results. The challenge tests are valuable tools when there is uncertainty whether the patient's exposure should be reduced or discontinued. It was found that continuing exposure decreases health-related quality of life among patients with allergic occupational rhinitis despite of rhinitis medications, still approximately ten years after the diagnosis. Health-related quality of life among occupational rhinitis patients without any longer occupational exposure was mainly similar than that of the healthy controls. This highlights the importance of the reduction and cessation of occupational exposure. To achieve this, 17% of occupational rhinitis patients had been re-educated. Alpha-amylase inhibitors, lipid transfer protein 2G, thaumatin -like protein, and peroxidase I were found to be relevant allergens in Finnish patients with occupational respiratory wheat allergy. Of these allergens, thaumatin-like protein and lipid transfer protein 2G were found as new allergens associated with baker's rhinitis and asthma. The knowledge of the new clinically relevant proteins can be used in the future in the development of better standardized diagnostic preparations.

Ammattinuha: diagnoosi ja terveyteen liittyvä elämänlaatu Ammattinuhalla tarkoitetaan työssä esiintyvän tekijän pääasiallisesti aiheuttamaa nuhaa. Se eroaa työn pahentamasta, (tai samanaikaisesta muusta) nuhasta, jossa työympäristö ei ole pääasiallinen nuhan syy. Väitöskirjatyössä tutkittiin ammattinuhan diagnosoinnissa käytettäviä altistuskokeita, allergiseen ammattinuhaan sairastuneiden pitkäaikaista elämänlaatua sekä ammattinuhan yhden pääaiheuttajan, vehnän, allergeeneja ja niiden esiintymistä ammattinuhaa tai -astmaa sairastavilla vehnäallergikoilla. Ammattinuhat todettiin yleensä allergiseksi nuhaksi, ja tavallisimmin ammattinuhan aiheuttajia olivat jauhot ja eläimet. Ei-allergista nuhaa esiintyi selvästi harvemmin kuin allergiaa. Työperäisillä aineilla tehtävät nenä- ja kammioaltistuskokeet todettiin analyyseissä turvallisiksi testeiksi, koska vakavia, vaikeasti hoidettavia allergiareaktioita ei niissä ollut esiintynyt. Ammattinuha todettiin 47% nenäaltistustestein tutkituista potilaista. Kammioaltistustesteissä 13% potilaalle tuli positiivisen testin kriteerit täyttävä nuhaoireisto, niissä astmareaktiot olivat yleisempiä (25%). Altistustestit ovat arvokkaita, kun on epävarmaa voiko altistuminen jatkua tai tuleeko potilaan vaihtaa työtä. Työterveyslaitoksen käyttämä pisteytyskriteeri antoi pääasiassa yhteneväisen tuloksen eritemittauksen kanssa, joka tukee oletusta eri testimenetelmien pääosin samanlaisista tuloksista työperäisen allergian testauksissa. Vaikka kammioaltistuskoe vaatii paljon resursseja, voidaan kammioaltistuksessa yhdistää keuhkoputkialtistus ja nenäaltistus, mikä säästää aikaa ja kustannuksia verrattuna kahteen eri tutkimukseen. Jos työperäinen altistuminen allergeeneille oli jatkunut keskimäärin 10 vuotta ammattinuhan toteamisen jälkeen, terveyteen liittyvä elämänlaatu oli ammattinuhaan sairastuneilla alentunut, nuhalääkityksestä huolimatta. Altistumattomien potilaiden elämänlaatu oli pääosin samankaltainen kuin terveillä verrokkihenkilöillä. Väitöstutkimus korostaa ammattinuhapotilaiden altistumisen vähentämisen tai lopetuksen tarvetta. Ammattinuhapotilaat ja verrokkihenkilöt eivät eronneet toisistaan työssäkäynnin suhteen, mutta merkittävä osa (17 %) ammattinuhapotilaista oli uudelleenkoulutettuja. Useita vesiliukoisia vehnän allergeeneja puhdistettiin ja tunnistettiin. Niiden merkitystä hengitystieallergeeneina tutkittiin leipurin nuhaa ja / astmaa sairastavilla vehnäallergisilla potilailla ihopistotestein. Tutkimuksessa löydettiin kaksi uutta merkityksellistä vehnän allergeenia leipurin ammattinuhassa ja/ tai astmassa. Tietoa uusista vehnän työperäistä hengitystieallergiaa aiheuttavia merkittävistä valkuaisaineista voidaan jatkossa hyödyntää kehitettäessä leipurin nuhaa ja astmaa testaavia testejä.