Migraine Comorbidities : A Clinical and Molecular Genetic Study

Migraine is a highly prevalent disease, and despite several important breakthroughs there are still a many questions unanswered in the clinical, genetic and pathophysiological aspects of migraine research. Migraine has been linked to several other diseases such as epilepsy and stroke, but there are still unsolved issues concerning the true nature of these associations. Three genes predisposing to hemiplegic migraine and several loci associated to migraine have been identified, but so far no genes responsible for common forms of migraine have been recognized. Triptans have provided an important step in migraine treatment, but their usefulness in rare forms of migraine have been controversial. The Finnish Migraine Gene Project (FMGP) includes more than 1600 families and 7500 individuals. We evaluated comorbidity from 1000 consecutive subjects in the FMGP. To search for novel loci, we performed a genome-wide linkage scan in 36 families with high prevalences of migraine with visual aura. We collected 76 subjects from the FMGP who suffer from hemiplegic migraine and have used triptans. Finally, to study possible links between stroke and migraine we evaluated the prevalence of migraine in subjects with cervical artery dissection (CAD) and healthy controls. Migraine was associated with increased prevalence of allergy, hypotension and psychiatric diseases. Additionally, men suffering from migraine with aura had increased prevalence of epilepsy and stroke. Further evidence of association between migraine and epilepsy was found in our linkage study. The parametric two-point linkage analysis showed significant evidence of linkage between migraine aura and a locus on 9q21-q22. Interestingly, the same locus has been associated with occipitotemporal epilepsy. CAD seems to be a migraine risk factor, and therefore a link between stroke and migraine. Notably, CAD seems to alleviate migraine activity further indicating the association between these two conditions. Despite the contraindications of triptans, it seems that they are safe and effective in the abortive treatment of hemiplegic migraine.

Yli kymmenesosan suomalaisista arvioidaan kärsivän migreenistä vähintään jossain vaiheessa elämää. Mittavasta tutkimustyöstä huolimatta migreenin syntymekanismien ja genetiikan keskeiset kysymykset ovat pitkälle ratkaisematta. Yksi lähestymistapa on tutkia muiden sairauksien ja migreenin yhteyttä. Aiemmissa tutkimuksissa migreenin on todettu assosioituvan epilepsiaan, aivoinfarktiin, psykiatrisiin häiriöihin ja moniin muihin sairaustiloihin. Tilastollisen yhteyden lisäksi migreenin ja epilepsian välillä on kliinisiä ja geneettisiä yhteneväisyyksiä. Lisäksi aurallisen migreenin tiedetään yli kaksinkertaistavan aivoinfarktin riskin, mutta yhteyden mekanismi tunnetaan puutteellisesti. Kaulavaltimon sisäseinämän repeämä eli dissekaatio on tärkeä aivoinfarktin aiheuttaja, erityisesti nuorilla. Tavalliselle migreenille altistavia geenejä ei ole tunnistettu, mutta hemipleegisen migreenin taustalta on tunnistettu kolme geeniä. Hemipleeginen migreeni on voimakasoireinen mutta harvinainen aurallisen migreenin alatyyppi. Kaikkein tehokkaimmat kohtauslääkkeet eli triptaanit on turvallisuussyistä toistaiseksi kielletty hemipleegistä migreeniä sairastavilta. Tutkimuksen pohjana toimi suomalainen migreenipotilaiden sukuaineisto. Se sisältää tietoja yli 1 600 perheestä ja yli 7 500 henkilöstä. Tutkimuksessa selvitettiin migreenikkojen ja verrokkien muita sairauksia. Vastaavasti selvitettiin migreenin esiintyvyyttä ja kliinisiä piirteitä dissekaation saaneilla potilailla. Migreenille altistavien perimän alueiden eli lokusten löytämiseksi suoritettiin kytkentäanalyysi 36 perheelle, joissa näköaurallisen migreenin esiintyvyys on erityisen runsasta. Lisäksi selvitettiin triptaanien soveltuvuutta hemipleegistä migreeniä sairastaville potilaille. Tutkimuksessa migreenikoilla todettiin verrokkeja enemmän allergiaa, psykiatrisia häiriöitä ja alhaista verenpainetta. Lisäksi aurallista migreeniä sairastavilla miehillä todettiin verrokkeja enemmän epilepsiaa ja aivoinfarkteja ja vastaavasti dissekaatiopotilailla todettiin verrokkeja enemmän aurallista migreeniä. Dissekaatio vaikuttaakin toimivan yhtenä linkkinä migreenin ja aivoinfarktin välillä. Kytkentäanalyysissä saatiin lisävahvistusta migreenin ja epilepsian yhteydelle, koska aurallisen migreenin havaittiin assosioituvan lokukseen kromosomissa 9q21-q22. Saman alueen on nimittäin aiemmin havaittu assosioituvan näköauralliseen epilepsiaan. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että triptaanit vaikuttaisivat olevan tehokkaita ja turvallisia hemipleegistä migreeniä sairastaville potilaille.