Irritable bowel syndrome in the general population : epidemiology, comorbidity and societal costs

Background: Irritable bowel syndrome (IBS) is a common functional gastrointestinal (GI) disorder characterised by abdominal pain and abnormal bowel function. It is associated with a high rate of healthcare consumption and significant health care costs. The prevalence and economic burden of IBS in Finland has not been studied before. The aims of this study were to assess the prevalence of IBS according to various diagnostic criteria and to study the rates of psychiatric and somatic comorbidity in IBS. In addition, health care consumption and societal costs of IBS were to be evaluated. Methods: The study was a two-phase postal survey. Questionnaire I identifying IBS by Manning 2 (at least two of the six Manning symptoms), Manning 3 (at least three Manning symptoms), Rome I, and Rome II criteria, was mailed to a random sample of 5 000 working age subjects. It also covered extra-GI symptoms such as headache, back pain, and depression. Questionnaire II, covering rates of physician visits, and use of GI medication, was sent to subjects fulfilling Manning 2 or Rome II IBS criteria in Questionnaire I. Results: The response rate was 73% and 86% for questionnaires I and II. The prevalence of IBS was 15.9%, 9.6%, 5.6%, and 5.1% according to Manning 2, Manning 3, Rome I, and Rome II criteria. Of those meeting Rome II criteria, 97% also met Manning 2 criteria. Presence of severe abdominal pain was more often reported by subjects meeting either of the Rome criteria than those meeting either of the Manning criteria. Presence of depression, anxiety, and several somatic symptoms was more common among subjects meeting any IBS criterion than by controls. Of subjects with depressive symptoms, 11.6% met Rome II IBS criteria compared to 3.7% of those with no depressiveness. Subjects meeting any IBS criteria made more physician visits than controls. Intensity of GI symptoms and presence of dyspeptic symptoms were the strongest predictors of GI consultations. Presence of dyspeptic symptoms and a history of abdominal pain in childhood also predicted non-GI visits. Annual GI related individual costs were higher in the Rome II group (497 ) than in the Manning 2 group (295 ). Direct expenses of GI symptoms and non GI physician visits ranged between 98M for Rome II and 230M for Manning 2 criteria. Conclusions: The prevalence of IBS varies substantially depending on the criteria applied. Rome II criteria are more restrictive than Manning 2, and they identify an IBS population with more severe GI symptoms, more frequent health care use, and higher individual health care costs. Subjects with IBS demonstrate high rates of psychiatric and somatic comorbidity regardless of health care seeking status. Perceived symptom severity rather than psychiatric comorbidity predicts health care seeking for GI symptoms. IBS incurs considerable medical costs. The direct GI and non-GI costs are equivalent to up to 5% of outpatient health care and medicine costs in Finland. A more integral approach to IBS by physicians, accounting also for comorbid conditions, may produce a more favourable course in IBS patients and reduce health care expenditures.

Ärtyvän suolen oireyhtymä (irritable bowel syndrome, IBS) on yleinen vatsavaiva, jonka oireita ovat vatsakivut ja häiriintynyt suolen toiminta, kuten ripuli tai ummetus. Oireiden takana ei ole todettavaa elimellistä sairautta, ja ne pahenevat usein mm. henkisen stressin aikana. Oireyhtymästä onkin käytetty myös nimeä stressivatsa . IBS:n diagnoosi perustuu oirekriteerien täyttymiseen. Aiemmissa tutkimuksissa sen esiintyvyys väestössä on vaihdellut 3%:n ja 25%:n välillä. Laaja vaihtelu selittyy osin IBS-määritelmien ja diagnostisten kriteerien eroista. IBS:n esiintyvyydestä Suomessa ei ole aiempaa tutkimustietoa. Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin IBS:n yleisyyttä Suomessa sekä masentuneisuuden, ahdistuneisuuden ja erilaisten ruumiillisten oireiden esiintymistä IBS:n yhteydessä. Lisäksi tutkittiin terveyspalveluiden käyttöä ja IBS:n terveystaloudellisia kustannuksia. Tutkimus suoritettiin kaksivaiheisena postikyselynä. Ensin lähetettiin 5000:lle väestörekisteristä sattumanvaraisesti poimitulle 18-64 vuotiaalle suomalaiselle kyselykaavake, jonka avulla tunnistettiin IBS-oireiset neljän eri kriteeristön mukaan (Manning 2, Manning 3, Rooma I, Rooma II). Masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta mitattiin Raitasalo-Beck-mielialakyselyllä. Tutkimuksen toisessa vaiheessa lähetettiin terveyspalveluiden ja lääkkeiden käyttöä selvittävä kyselykaavake henkilöille, jotka täyttivät Manning 2 tai Rooma II kriteerin. Ensimmäisen vaiheen kyselykaavakkeen palautusprosentti oli 73% ja toisen vaiheen 86%. IBS:n esiintyvyys väestössä vaihteli 5%:n (Rooma II) ja 16%:n (Manning 2) välillä. IBS-oireisilla oli enemmän masentuneisuutta, ahdistuneisuutta ja erilaisia ruumiillisia oireita, kuten päänsärkyä ja selkäkipua, kuin kontrollihenkilöillä, jotka eivät täyttäneet IBS kriteeriä. He käyttivät myös kontrolleja enemmän terveydenhuoltopalveluita sekä vatsavaivojen että muiden vaivojen vuoksi. Rooma II kriteerit täyttävillä oli vaikeammat vatsaoireet ja suuremmat vatsavaivoihin liittyvät terveystaloudelliset kustannukset kuin Manning 2 kriteerit täyttävillä (497 /hlö vs. 295 /hlö). Vatsaoireen vaikeus ennusti terveyspalveluiden käyttöä vahvemmin kuin psyykkiset oireet. Tutkimuksen mukaan IBS on Suomessa yhtä yleinen kuin muissakin länsimaissa. Siihen liittyvät vatsavaivat ja muut oireet aiheuttavat huomattavia terveystaloudellisia kustannuksia: suorat kustannukset ovat jopa 5% avohoitoon ja lääkkeisiin liittyvistä vuotuisista terveydenhuoltomenoista Suomessa.