Cow’s milk related gastrointestinal symptoms in adults

The purpose of this study was to evaluate subjective food-related gastrointestinal symptoms and their relation to cow’s milk by determining the genotype of adult-type hypolactasia, measuring antibodies against milk protein, and screening the most common cause for secondary hypolactasia, namely coeliac disease. The whole study group comprised 1900 adults who gave a blood sample for the study when they attended a health care centre laboratory for various reasons. Of these 1885 (99%) completed a questionnaire on food-related gastrointestinal symptoms. Study No. I evaluated the prevalence of adult-type hypolactasia and its correlation to self-reported milk induced gastrointestinal symptoms. The testing for hypolactasia was done by determination of the C/T-13910 genotypes of the study subjects. The results show that patients with the C/C-13910 genotype associated with adult type hypolactasia consume less milk than those with C/T-13910 and T/T-13910 genotypes. Study No. II evaluated the prevalence and clinical characteristics of undiagnosed coeliac disease in the whole study population with transglutaminase and endomysium antibodies and their correlation with gastrointestinal symptoms. The prevalence of coeliac disease was 2 %, which is surprisingly high. Serum transglutaminase and endomysium antibodies are valuable tools for recognising an undiagnosed coeliac disease in outpatient clinics. In the study No. III the evaluation of milk protein IgE related hypersensitivity was carried out by stratifying all 756 study subjects with milk related problems and randomly choosing 100 age and sex matched controls with no such symptoms from the rest of the original study group. In the study No. IV 400 serum samples were randomly selected for analyzing milk protein related IgA and IgG antibodies and their correlation to milk related GI-symptoms. The measurement of milk protein IgA, IgE or IgG (studies No. III and IV) did not correlate clearly to milk induced symptoms and gave no clinically significant information; hence their measurement is not encouraged in outpatient clinics. In conclusion, adult type hypolactasia is often considered the reason for gastrointestinal symptoms in adults and determination of the C/T-13910 genotypes is a practical way of diagnosing adult type hypolactasia in an outpatient setting. Undiagnosed coeliac disease, should be actively screened and diagnosed in order to apply a gluten free diet and avoid the GI-symptoms and nutritional deficiencies. Cow’s milk hypersensitivity in the adult population is difficult to diagnose since the mechanism in which it is mediated is still unclear. Measuring of cow’s milk protein specific antibodies IgE, IgA or IgG do not correlate with subjective milk-related GI-symptoms.

Väitöskirjatyössä tarkasteltiin työikäisen väestön maidon käyttöön liitettyjä vatsavaivoja. Tutkimukseen osallistui 1900 pääkaupunkiseudun terveyskeskusten laboratorioissa asioinutta henkilöä, jotka antoivat tutkimustarkoitukseen verinäytteen. Heistä 1885 ( 99%) täytti kyselykaavakkeen ruokaan ja erityisesti maitoon liittyvistä vatsavaivoista. Tutkimuskokonaisuus koostui neljästä osiosta, joista ensimmäisessä tarkasteltiin aikuistyypin hypolaktasian diagnostiikassa käytettävän geenitestin korrelaatiota maidosta koettuihin vatsaoireisiin sekä maidon käyttöön. Toisessa osiossa tarkasteltiin keliakian, tavallisimman sekundaarisen aikuistyypin hypolaktasian aiheuttajan, esiintyvyyttä ja korrelaatiota noninvasiivisiin laboratoriotesteihin. Kolmannessa osiossa tarkasteltiin maitoproteiini IgE:n välittämän yliherkkyyden mahdollista osuutta maidosta koettuihin vatsaoireisiin aikuisilla ja neljännessä osiossa maitoproteiini IgA:n ja IgG:n korrelaatiota maidosta koettuihin vatsaoireisiin. Tutkimustuloksena oli, että ruokaan ja erityisesti maitoon liitetyt vatsaoireet olivat varsin yleisiä aikuisilla. Aikuistyypin hypolaktasiaan liittyvän C/C-13910 genotyypin omaavat käyttivät merkitsevästi vähemmän maitoa kuin C/T-13910 ja T/T-13910 genotyypin omaavat (korkea laktaasi aktiviteetti). Keliakian esiintyvyys oli 2 %, joka oli selkeästi korkea aiemmin todettuihin esiintyvyyksiin verrattuna. Keliakian dignosoimiseen käytetyt endomysium- ja kudostransglutaminaasivasta-ainemääritykset olivat luotettavia menetelmiä ko. taudin selvittämiseksi, jatkotutkimusten ohjelmoimiseksi ja edelleen gluteiinittoman ruokavalion aloittamiseksi. Maitoproteiini IgA, IgE ja IgG eivät korreloineet maidosta koettuihin vatsavaivoihin. Aikuisten maitoon liittyvien vatsaoireiden selvittelyyn ja seulontaan avohoidossa tulisi käyttää aikuistyypin hypolaktasian geenitestiä, kudostransglutaminaasi- tai endomysiumvasta-aineita keliakian poissulkemiseksi sekä maidotonta koedieettiä. Maitoproteiinispesifisistä immunoglobuliini A, E tai G määrityksistä ei sen sijaan ole tutkimuksen mukaan aikuisväestössä hyötyä, eikä niitä tulisi turhaan tehdä.