Modern surgical treatment of otosclerosis

The modern unilateral surgical treatment of otosclerosis started in 1956. Simultaneous bilateral surgery has not been reported in stapes surgery and in case of bilateral otosclerosis ears are operated in two different sessions. Simultaneous surgery would give the patient the opportunity to gain advantages of bilateral hearing within one session, with less time spent in hospital and on sick leave. The mechanism for vestibular symptoms and the exact end organ affected after surgery is still unveiled. This thesis presents the results of experimental simultaneous bilateral stapes surgery, and vestibular symptoms and findings before and after unilateral stapes surgery. In addition, we explore reasons for outpatient failures in otosclerosis surgery. -- Study I examines the outcome of simultaneous bilateral surgery. Hearing was evaluated with standard pure tone and speech audiograms and vestibular apparatus with visual feedback posturography (VFP) during the one-year follow-up. Subjective symptoms and quality of life were assessed with questionnaires. In study II, reasons for outpatient failures in stapes surgery were explored. Forty-seven consecutive stapedotomies and stapedectomies performed by the same surgeon were included, and the effect of failures on hearing results were analysed. Vestibular symptoms and the end organ(s) affected after stapes surgery were investigated in studies III and IV. With video-oculography (VOG), nystagmus was measured preoperatively, and at one week, one month and 3 months postoperatively in the first phase (III). In the second phase (IV), recordings were obtained some hours postoperatively. The hearing results of the simultaneous bilateral surgery were comparable with unilateral surgeries reported. Recovery from the surgery was fast. Significant improvement in performance and quality of life was noted already month after operation in subjective evaluations. Based on these results, simultaneous bilateral surgery is a suitable approach in bilateral otosclerosis Significantly more outpatient failures occurred for medical reasons in the stapedectomy group (13%) than in the stapedotomy group (2%). Stapedotomy should be favoured if outpatient surgery is planned. However, unplanned admission did not worsen the prognosis. VOG measurements in study III did not show any specific type of nystagmus in patients having vestibular symptoms postoperatively. However, VOG measurements immediately after surgery (IV) revealed nystagmus consistent with a minor disturbance of the semicircular canals in 33% of the patients. Subjectively, half of the patients reported vestibular symptoms that were probably of diverse origin, and could have originated from both otolith and semicircular canal parts of the vestibular organ. Since vestibular symptoms and signs are mild, patients may be safely discharged some hours after stapes surgery.

Otoskleroosi on sairaus, joka aiheuttaa johtumistyyppisen kuulonlaskun. Merkittävä edistysaskel leikkaushoidossa tapahtui 1956, jolloin Shea poisti ensimmäistä kertaa onnistuneesti jalustimen ja korvasi sen keinotekoisella proteesilla. Täydellinen jalustimen poisto (stapedektomia) on edelleen kliinisessä käytössä, mutta nykyisin proteesi yleensä asetetaan jalustimen levyyn tehdyn pienen reiän (stapedotomia) läpi. Samanaikaista molemminpuolista leikkausta ei otoskleroosikirurgiassa ole aiemmin kuvattu, vaan käytäntö on leikata korvat eri aikoina. Samanaikainen molempien korvien leikkaaminen mahdollistaisi potilaalla stereokuulon hyödyt heti yhden leikkauksen jälkeen ja aikaa kuluisi vähemmän sairaalassa ja sairaslomalla. Osalla leikkauksen jälkeen ilmenevän huimauksen syntymekanismi ja siihen liittyvät tasapainoelimen osa(t) ovat selvittämättä. Väitöskirjassa esitetään tulokset kokeellisesta samanaikaisesta molemminpuolisesta otoskleroosikirurgiasta. Lisäksi esitetään minkälaisia tasapainoelinoireita ja löydöksiä liittyy perinteiseen yhden korvan leikkaamiseen sekä syitä, jotka johtavat päiväkirurgisen hoidon epäonnistumiseen. Samanaikaisen molemminpuolisen leikkauksen tulokset kuulon osalta sekä välitön palautuminen leikkauksesta olivat samanlaiset kuin kirjallisuudessa raportoidut toispuolisen leikkauksen tulokset. Jo kuukausi leikkauksen jälkeen potilaat ilmoittivat elämänlaadun parantuneen merkitsevästi ja tämä vaikutus säilyi tutkimuksen loppuun saakka. Tutkimuksen tulosten perusteella voi päätellä, että samanaikainen molemminpuolinen leikkaaminen on sovellettavissa otoskleroosikirurgiaan. Päiväkirurgiaa selvittävässä tutkimuksessa potilailla, joille tehtiin stapedektomia, oli merkitsevästi enemmän tasapainoelinoireista johtuvia sairaalaan jäämisiä kuin potilailla, joille tehtiin stapedotomia (13% vs. 2%). Siten päiväkirurgisiksi suunnitelluilla potilailla tulee leikkaustekniikaksi valita ensisijaisesti stapedotomia, vaikkakin leikkaustekniikalla ei ollut vaikutusta lopullisiin kuulotuloksiin. Tasapainotutkimukset välittömästi leikkauksen jälkeen osoittivat merkkejä sisäkorvan kaarikäytävien ärsytyksestä 33 % potilaista. Potilailla ilmentyneet tasapainoelinoireet katosivat pääosin leikkausta seuraavien tuntien aikana. Vaikka välittömästi leikkauksen jälkeisissä mittauksissa oli löydöksiä kaarikäytävä-ärsytyksestä, tasapainoelinoireisilta potilailta ei löytynyt erityistä yhteistä mittauslöydöstä. Tästä voi päätellä, että tasapainoelinoireilla on monitahoinen syntymekanismi. Tasapainoelinperäisten oireiden ja tutkimustulostemme perusteella potilaiden kotiuttaminen leikkauspäivänä on turvallista.