Kannustaminen ja moraali : Kannustamisen idea suomalaisessa yhteiskuntapolitiikassa 1990-luvulta alkaen

Even though the concept of incentive has become very popular in Finnish welfare politics since the economic crisis of the 1990s, the content of this concept is not clear. Fundamentally, it is a matter of controlling the behaviour of individuals to accord with the authorities' objectives and interests in gaining cooperative benefits. As early as in Plato's Republic, citizens were encouraged to use their abilities and skills in a way most beneficial to the society. Similarly, in today's welfare society citizens are urged to produce common goods and distribute welfare to enable a better life for all through cooperation. The fundamental question is to what extent society can shape individuals' preferences with incentives, and encourage them without external coercion to choose actions beneficial for both the society and the individuals themselves. The objective of the incentive institution is to gain cooperative benefits, but there are different views on how it should be implemented. For example, the incentive system in the Finnish welfare society includes several economic and social conceptions which adjust the distribution of welfare. From an economic perspective, the objective of the incentive system is economic efficiency, while from a social perspective it is the securing of social rights and citizens' equality. The market mechanism, for example, can at best lead to economically efficient activity, but it might sacrifice fairness and equality. In this research, the idea of activation policy expands to cover normative and social incentives, in addition to the economic factors affecting human choice and social actions. Desirable co-living and meaningful cooperation have some prerequisites. We need the expanded idea of activation to study them, and to maintain them in society. The themes discussed in all the ten chapters aim at evaluating the preconditions of a just society. This study provides tools to examine the changes in the welfare state, also from the viewpoint of normative ethics. This offers a morally and conceptually wider perspective than a normative viewpoint of economics alone. In terms of the values of our welfare society, it makes a difference how the relationship between the legalities of economics and citizens' well-being is understood. The research asks whether economic benefits to the society should be allowed to supersede the principles of human dignity Key words:incentives, activation policy, morality, social philosophy, social justice, policy paradigm

Suomalaisessa yhteiskuntapolitiikassa on 1990-luvulta alkaen puhuttu kannustamisesta, ja kansalaisista on pyritty erilaisten kannustimien avulla tekemään yhä tuottavampia. Kannustamisella on yritetty saada toimettomista toimeliaita ja kansantaloudesta yhä tehokkaampi. Vaikka kannustaminen on nykypolitiikassa keskeinen käsite, ei ole määritelty, mitä kannustamisella itse asiassa tarkoitetaan. Tutkimuksessa määritellään yksityiskohtaisesti kannustamisen käsite, osoitetaan sen aatehistoriallinen ja yhteiskuntafilosofinen merkitys sekä tarkastellaan suomalaisen yhteiskuntapolitiikan keskeisiä muutoksia kannustamispolitiikan näkökulmasta. Tutkimuksessa kysytään, onko käsitys ihmisen hyvinvoinnin ehdoista muuttunut kannustamispolitiikan vaikutuksesta. Kannustamisen idea ei ole uusi. Jo Platonin teoksessa Valtio pidetään ongelmana sitä, että ihmiset tekevät vääriä valintoja, jotka puolestaan vaikuttavat epäedullisesti yhteiseen hyvinvointiin. Onnistuneen yhteiskuntapolitiikan kannalta ratkaisevaa on se, miten ihmisiä voidaan kannustaa tuottamaan hyvinvointia ja jakamaan sitä oikeudenmukaisesti. Aristoteles puolestaan uskoi, että ihmiset haluavat käyttää kykyjään ja taitojaan oman yhteisönsä hyväksi, jos heille vain tarjotaan aito tilaisuus siihen. Tutkimuksessa osoitetaan, että ihmisten ei ole mahdollista tulla kannustetuksi, jollei valtiovallan tarjoamilla kannustimilla ole yhteyttä heidän omaan hyväänsä. Kannustavasta yhteiskuntapolitiikasta tullut markkinakeskeistä Tutkimuksessa tarkastellaan erilaisia kannustuspolitiikan päämääriä, joita ovat ihmisten tasa-arvoinen hyvinvointi (hyvinvointikehys), työmarkkinoiden toimivuus (työllisyyskehys) ja taloudellinen tehokkuus (markkinakehys). Hyvinvointivaltiossa vallalla ollut politiikkakehys on viimeisen vuosikymmennen aikana vaihtunut markkinakehykseen. Tämä on johtanut ihmisten välisten hyvinvointierojen kasvamiseen. Kaikkein tehokkain tapa järjestää tuotanto ei välttämättä ole kaikkein oikeudenmukaisin tapa jakaa hyvinvointia. Tutkimuksessa kysytään, onko hyväksyttävää, että yhteiskunnan taloudellinen etu syrjäyttää ihmisarvoisen kannustamisen periaatteet. Kannustetaanko toimijoita tavoittelemaan vain yksityistä etuaan vai yhteisön etua? Kannustuspolitiikan keskeinen ongelma on vaikeus arvioida kannustimien vaikutusta toimijoiden käyttäytymiseen. Yhteiskuntapoliittiset päätökset perustellaan niiden oletetuilla vaikutuksilla, mutta kukaan ei voi osoittaa, mitä valituista toimista todella seuraa. Tutkimus tarjoaa käsitteelliset välineet arvioida politiikan vaikuttavuutta tulos-, seuraus- ja heijastussuhteen käsitteiden avulla. Yhteiskunnan kannustinrakenne on kannustamispolitiikan tulos, mutta samalla se on yhteiskunnassa vallitsevien taloudellisten ja poliittisten olosuhteiden seuraus. Lisäksi se heijastaa monitahoisella tavalla yhteiskuntapolitiikan arvoja ja suuntaa. Asiasanat: Kannustimet, kannustus, moraali, yhteiskuntafilosofia, yhteiskunnallinen muutos, oikeudenmukaisuus, politiikan paradigmat