Avioliiton teologia Englannin kirkossa ja Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa vuosina 1963-2006

The theology of marriage in the Church of England(CofE) and in the Evangelical Lutheran Church of Finland(ELCF)1963–2006 The method of the study is a systematic analysis of the sources. In the CofE marriage stems from creation, but it is also sacramental, grounded in the theology of love and redemption. Man and woman have a connection between them that is a mystical union in character because of the one between Christ and the Church; therefore every marriage is sacramental. The purposes of marriage have been expressed in a different order than earlier. A caring relationship and sexuality are set before childbirth as the causes of marriage. The remedial cause of marriage is also moved to the background and it cannot be found in the recent wedding formulas. A personal relationship and marriage as a school of faith and love have a central place in the theology of marriage. The theology of love unites the love of God and marriage. In the CofE the understanding of divorce and co-habiting has changed, too. Co-habiting can now be understood as a stage towards marriage. Divorce has been understood as a phenomenon that must be taken as a fact after an irretrievable breakdown of marriage. Thus the church must concentrate on pastoral care after divorce. Similarly, the ELCF also maintains that the order of creation is the origin of marriage as a lifelong institution. This is also an argument for the solemnization of marriage in the church. Faith and grace are not needed for real marriage because marriage is the culmination of reason and natural law. The society defines marriage and the church gives its blessing to the married couples if so requested. Luther’s view of marriage is different from this because he saw marriage as a school of love and faith, similar to CofE. He saw faith as essential to enable the fullfillment of natural law. Marriage in the ELCF is mostly a matter of natural ethics. An ideal form of life is sought through the Golden Rule. This interpretation of marriage means that it does not presuppose Christian education for children to follow. The doctrine of the two kingdoms is definitely essential as background. It has been impugned by scholars, however, as a permanent foundation of marriage. There is a difference between the marriage formulas and the other sources concerning the purposes of marriage in the ELCF. The formulas do not include sexuality, childbirth or children and their education as purposes of marriage. The formulas include less theological vocabulary than in the CofE. The liturgy indicates the doctrine in CofE. In the Lutheran churches there is not any need to express the doctrine in the wedding formulas. This has resulted in less theology of marriage in the formulas. The theology of Luther is no longer any ruling principle in the theology of marriage. The process of continuing change in society refines the terms for marriage more than the theological arguments do.

Väitöskirja tuo esille kirkon avioliittokäsityksen perusteet ja muutokset Avioliiton teologia kuvaa käsityksiä mm. seksuaalisuudesta ja rakkaudesta, kirkollisen vihkimisen perusteista sekä avioliiton ominaisuuksista kuten elinikäisyys, uskollisuus ja erottamattomuus. Kirkkojen käsitykset ovat muuttuneet jonkin verran. Suomessa vihkikaavojen sisältö on ollut suppeampi kuin Englannin kirkossa. Vaikka monimuotoisuutta on lisätty, avioliiton teologia on jäänyt vähälle huomiolle. Vihkikaavat ovat keskittyneet kahdenkeskisyyteen ja yksilölliseen merkitykseen. Nykyinen suomalainen vihkikaava ei mainitse mitään parisuhteen seksuaalisesta tarkoituksesta, lasten syntymisestä tai kasvatuksesta tai eronneiden vihkimisen erityiskysymyksistä. Myös uskon ja rakkauden kasvaminen jäävät mainitsematta toisin kuin Englannin kirkossa. Taustalla ovat yksilön korostaminen, käsitys kansankirkosta sekä regimenttiopin tulkinta, jonka mukaan avioliitto kuuluu vain maallisen elämän piiriin. Kirkon tehtäväksi jää avioliiton siunaaminen, joka on ollut kirkollisen vihkimisen tärkein merkitys. Painopiste on siirtynyt pysyvästä luomisjärjestyksestä kohti avioliittoa, joka on jatkuvasti muuttuva yhteiskunnallinen instituutio. Lutherin teksteihin nojaava perustelu on jäänyt taka-alalle ja Raamatun käyttö koskee lähinnä luomista. Yhteys reformaatiota aikaisempaan ja muiden kirkkojen teologiaan on huomattavan vähäinen. Suomessa piispojen kannanotoissa avioliittoon liitetään selvästi enemmän tarkoituksia ja merkityksiä kuin vihkikaavoissa. Ero niiden välillä on yllättävä. Piispojen perustelut avioliitolle ulottuvat miehen ja naisen kahdenvälistä, romanttiseen rakkauteen perustuvaa suhdetta laajemmalle. Suomalaiset ja englantilaiset tulkinnat avioliitosta poikkeavat toisistaan. Englannin kirkossa avioliitto liitetään myös kristilliseen uskoon ja Kristuksen rakkauteen seurakuntaa kohtaan toisin kuin Suomessa. Englannin kirkko liittää armon jo luomisen perusteella avioliittoon, mikä vahvistuu sakramentaalisessa tulkinnassa. Avioliitto saa uskon ja rakkauden kasvamisessa oleellisen merkityksen. Avioliiton perusluonne yhteiskunnallisena, kaikkia koskettavana instituutiona säilyy, vaikka avioliiton teologiset perusteet on ilmaistu laajemmin kuin Suomessa. Avioliiton vahvasti teologinen tulkinta ei näytä merkitsevän avioliiton ”kirkollistamista” vaan se säilyy maallisena instituutiona. Tutkimus tarkastelee avioliittoa myös kutsumuksena ja yhteisön osana. Erityisesti Suomessa kutsumukseen ja yhteisöön liittyvät maininnat ovat vähäisiä. Sama koskee rakkauden teologista tulkintaa ja erityisesti Jumalan rakkauden ja aviorakkauden välistä yhteyttä. Myös käsitykset kihlauksesta, avoliitosta ja avioerosta ovat muuttuneet. Kihlaus on menettänyt sekä yhteiskunnallisen että kirkollisen merkityksensä: siitä on tullut pelkästään yksilöiden toimenpide. Avoliitto ja avioero ovat osa yhteiskunnallista todellisuutta ja ne ovat edelleen ei- suositeltavia, mutta niihin suhtaudutaan aiempaa myönteisemmällä tavalla.