Owner-driven decision support in holding-specific forest planning

Socio-economic and demographic changes among family forest owners and demands for versatile forestry decision aid motivated this study, which sought grounds for owner-driven forest planning. Finnish family forest owners’ forest-related decision making was analyzed in two interview-based qualitative studies, the main findings of which were surveyed quantitatively. Thereafter, a scheme for adaptively mixing methods in individually tailored decision support processes was constructed. The first study assessed owners’ decision-making strategies by examining varying levels of the sharing of decision-making power and the desire to learn. Five decision-making modes – trusting, learning, managing, pondering, and decisive – were discerned and discussed against conformable decision-aid approaches. The second study conceptualized smooth communication and assessed emotional, practical, and institutional boosters of and barriers to such smoothness in communicative decision support. The results emphasize the roles of trust, comprehension, and contextual services in owners’ communicative decision making. In the third study, a questionnaire tool to measure owners’ attitudes towards communicative planning was constructed by using trusting, learning, and decisive dimensions. Through a multivariate analysis of survey data, three owner groups were identified as fusions of the original decision-making modes: trusting learners (53%), decisive learners (27%), and decisive managers (20%). Differently weighted communicative services are recommended for these compound wishes. The findings of the studies above were synthesized in a form of adaptive decision analysis (ADA), which allows and encourages the decision-maker (owner) to make deliberate choices concerning the phases of a decision aid (planning) process. The ADA model relies on adaptability and feedback management, which foster smooth communication with the owner and (inter-)organizational learning of the planning institution(s). The summarized results indicate that recognizing the communication-related amenity values of family forest owners may be crucial in developing planning and extension services. It is therefore recommended that owners, root-level planners, consultation professionals, and pragmatic researchers collaboratively continue to seek stable change.

Yksityismetsänomistajat hakevat metsäsuunnittelupalvelusta erilaisia asioita. Yksi toivoo alkeista lähtevää opastusta metsänhoitoon, toinen kaipaa asiantuntijan näkemystä puumääristä ja kolmas luontoarvoja suosivien metsänkasvatusvaihtoehtojen vertailua laskelmien avulla. Syvällinen ymmärrys metsänomistajien vaihtelevista asiakasmotiiveista auttaa metsäammattilaisia rakentamaan tarjolle sopivia palvelutuotevaihtoehtoja. Väitöskirjatyössä tunnistettiin ja kuvailtiin viisi päätöksentekotapaa: luottava, oppiva, liikkeenjohdollinen, puntaroiva ja omaehtoinen. Sujuvan kommunikaation piirteiden analyysi korostaa luottamuksen rakentamisen, ymmärryksen varmistamisen sekä palvelujen kontekstuaalisuuden merkitystä metsänomistajien vuorovaikutteisessa päätöstuessa. Metsänomistajat jaettiin kolmeen, vuorovaikutusmieltymyksiin pohjautuvaan ryhmään: luottaja-oppijoihin (53 %), omaehtoisiin oppijoihin (27 %) ja omaehtoisiin päättäjiin (20 %). Näille omistajaryhmille suositellaan vuorovaikutustavoiltaan erilaisten palvelujen tarjoamista. Väitöskirjassa ehdotetaan metsänomistajien palvelujen kehittäjille mukautuvan suunnittelun mallia. Tämä malli mahdollistaa metsänomistajan tietoiset päätökset koskien metsäsuunnittelun etenemistä. Tällä tavoin se tukee metsänomistajavetoisuuden periaatetta. Mukautuvan suunnittelun mallissa kukin metsänomistajia palveleva organisaatio voi rakentaa itselleen soveltuvan palveluvalikon. Se sopii siten niin metsänhoitoyhdistysten, metsäkeskusten, puunhankintaorganisaatioiden kuin metsäpalvelu- ja konsulttiyrittäjienkin käyttöön. Mukautuvaan suunnitteluun kuuluu olennaisesti palaute ja sen hyödyntäminen. Pitkällä aikavälillä mukautuva metsäsuunnittelu luo oppivan organisaation, jossa sekä palveluvalikko että toiminnan johtamisen ja toteuttamisen käytännöt kehittyvät toimintaympäristön mukana. Tutkimukseen haastateltiin yhteensä 30 metsäsuunnitelman tilannutta yksityismetsänomistajaa Pirkanmaalta ja Pohjois-Karjalasta. Haastateltujen omaan metsään liittyvää päätöksentekoa analysoitiin kahdessa laadullisessa osatutkimuksessa soveltaen adaptiivisen teorianmuodostuksen viitekehystä. Kolmannessa osatutkimuksessa rakennettiin kyselymittari metsänomistajien päätöstukiodotusten luonteen luokittelemista varten. Mittari koostui luottamuksen, oppimishalun ja omaehtoisuuden ulottuvuuksista. Metsänomistajaryhmittely laadittiin monimuuttuja-analyysillä, jonka aineisto (n=676) kerättiin postikyselyllä Etelä-Pohjanmaalta, Kaakkois-Suomesta, Kainuusta ja Pirkanmaalta.