Inpatient hospital care and its costs among type 1 diabetic patients in Finland : a nationwide longitudinal study

Background. In Finland, the incidence of type 1 diabetes mellitus (T1DM) is the highest in the world, and it continues to increase steadily. No effective preventative interventions exist either for individuals at high risk or for the population as a whole. In addition to problems with daily lifelong insulin replacement therapy, T1DM patients with long-lasting disease suffer from various diabetes related complications. The complications can lead to severe impairments and reductions in functional capacity and quality of life and in the worst case they can be fatal. Longitudinal studies on the costs of T1DM are extremely rare, especially in Finland. Typically, in these studies, distinctions between the various types of diabetes have not been made, and costs have not been calculated separately for the sexes. Aims. The aim of this study was to describe inpatient hospital care and costs of inpatient care in a cohort of 5,166 T1DM patients by sex during 1973-1998 in Finland. Inpatient care and costs of care due to T1DM without complications, due to T1DM with complications and due to other causes were calculated separately. Material and Methods. The study population consisted of all Finnish T1DM patients diagnosed before the age of 18 years between January 1st in 1965 and December 31st in 1979 and derived from the Finnish population based T1DM register (N=5,120 in 1979 and N=4,701 in 1997). Data on hospitalisations were obtained from the Finnish Hospital Discharge Register. Results. In the early stages of T1DM, the majority of the use of inpatient care was due to the treatment of T1DM without complications. There were enormous increases in the use of inpatient care for certain complications when T1DM lasted longer (from 9.5 years to 16.5 years). For women, the yearly number of bed-days for renal complications increased 4.8-fold, for peripheral vascular disease 4.3-fold and for ophthalmic complications 2.5-fold. For men, the corresponding increases were as follows: 5-fold, 6.9-fold and 2.5-fold. The yearly bed-days for glaucoma increased 8-fold, nephropathy 7-fold and microangiopathy 6-fold in the total population. During these 7 years, the yearly numbers of bed-days for T1DM without complications dropped dramatically. The length of stay in inpatient care decreased notably, but hospital visits became more frequent when the length of duration of T1DM increased from 9.5 years to 16.5 years. The costs of treatments due to complications increased when T1DM lasted longer. Costs due to inpatient care of complications in the cohort 2.5-folded as duration of T1DM increased from 9.5 years to 16.5 years, while the total costs of inpatient care in the cohort dropped by 22% due to an 80% decrease in the costs of care of T1DM without complications. Treating complications of female patients was more expensive than treating complications of men when T1DM had lasted 9.5 years; the mean annual costs for inpatient care of a female diabetic (any cause) were 1,642 , and the yearly costs of care of complications were 237 . The corresponding yearly mean costs for a male patient were 1,198 and 167 . Treating complications of female patients was more expensive than that of male patients also when the duration of diabetes was 16.5 years, although the difference in average annual costs between sexes was somewhat smaller. Conclusions. In the early phases of T1DM, the treatment of T1DM without complications causes a considerable amount of hospital bed-days. The use of inpatient care due to complications of T1DM strongly increases with ageing of patients. The economic burden of inpatient care of T1DM is substantial.

Tausta. Tyypin 1 diabetes mellituksen (T1DM) esiintyminen on Suomessa maailman suurin kasvaen jatkuvasti. Kasvu on ollut tasaista, eikä tehokkaita ehkäisyohjelmia ole näköpiirissä korkean riskin yksilöille tai väestöille. Päivittäisen, elinikäisen insuliinikäytön lisäksi ongelmia ja kärsimystä aiheutuu potilaille taudin edetessä diabetekseen liittyvistä erilaisista komplikaatioista. Komplikaatiot voivat johtaa vakaviin toimintakyvyn puutteisiin ja elämänlaadun heikkenemiseen, ja ne voivat muodostua kohtalokkaiksi. T1DM:n kustannuksiin liittyvät pitkittäistutkimukset ovat varsinkin Suomessa erittäin harvinaisia. Yleensä näissä tutkimuksissa ei ole erotettu diabeteksen eri tyyppejä, eikä kustannuksia ole laskettu erikseen sukupuolille. Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata sairaalakäyttöä ja -kustannuksia 5,166:n T1DM-potilaan kohortissa sukupuolittain Suomessa vuosina 1973 1998. T1DM:n hoidon sairaalakäyttö ja -kustannukset ilman taudin komplikaatioita ja komplikaatioista sekä muista syistä kuin T1DM:stä johtuva sairaalakäyttö kustannuksineen laskettiin erikseen. Aineisto ja menetelmät. Aineisto muodostettiin kaikista alle 18-vuotiaista suomalaisista T1DM-potilaista, jotka oli diagnosoitu välillä 1.1.1965-31.12.1979 ja jotka saatiin suomalaisesta väestöpohjaisesta T1DM-rekisteristä (N=5,120 1979, N=4,701 1997). Tiedot sairaalakäytöstä saatiin hoitoilmoitusrekisteristä. Tulokset. T1DM:n keston alkuvaiheissa suurin osa sairaalakäytöstä johtui T1DM:n hoidosta, johon ei liittynyt komplikaatioita. T1DM:n keston pidentyessä (9.5:stä vuodesta 16.5:een) eräiden komplikaatioiden sairaalahoito kasvoi voimakkaasti. Naisilla vuosittaisten hoitopäivien määrä johtuen munuaiskomplikaatioista kasvoi 4.8-kertaiseksi, ääreisverenkierron komplikaatioiden määrä 4.3-kertaiseksi ja silmäkomplikaatioiden määrä 2.5-kertaiseksi. Miehillä vastaavat hoitopäivät em. komplikaatioille kasvoivat 5-, 6.9-, ja 2.5-kertaisiksi. Viherkaihin hoitopäivien määrä kasvoi 8-kertaiseksi, nefropatian 7-kertaiseksi ja mikroangiopatian 6-kertaiseksi koko tutkimusväestössä. Kyseisenä ajanjaksona (7 vuotta) vuosittaisten hoitopäivien määrä liittyen T1DM:ään ilman komplikaatioita putosi dramaattisesti. T1DM:n keston pidentyessä 9.5:stä vuodesta 16.5:een vuoteen keskimääräinen hoitoaika lyheni selvästi, kun taas potilaat olivat sairaalahoidossa aikaisempaa tiheämmin. Komplikaatioiden hoidon kustannukset kasvoivat T1DM:n keston pidentyessä. Komplikaatioiden sairaalahoidon kustannukset kasvoivat kohortissa 2.5-kertaisiksi, kun taas hoidon kokonaiskustannukset vähenivät 22%, sillä hoitokustannukset liittyen T1DM:ään ilman komplikaatioita vähenivät 80% T1DM:n keston pidentyessä 9.5:stä vuodesta 16.5:een vuoteen. Naisten komplikaatioiden hoitaminen oli kalliimpaa kuin miesten. T1DM:n keston ollessa 9.5 vuotta, keskimääräinen naisdiabeetikon sairaalahoitokustannus vuodessa oli 1,642 ja komplikaatioiden keskimääräinen hoito maksoi 237 . Vastaavasti, miesten hoito vuodessa maksoi 1,198 ja 167 . T1DM:n keston ollessa 16.5 vuotta, naisten komplikaatioiden hoitokustannukset olivat yhä miehiä suuremmat, mutta ero miehiin keskimääräisissä vuosikustannuksissa pieneni. Johtopäätökset. T1DM:n hoito ennen komplikaatioiden puhkeamista aiheuttaa huomattavasti sairaalahoitopäiviä. Potilaiden ikääntyessä komplikaatioiden sairaalahoidon määrä kasvaa voimakkaasti. T1DM:n sairaalahoito aiheuttaa huomattavia taloudellisia kustannuksia.