Impact of Tobacco Control Policy on Smoking and Exposure to Environmental Tobacco Smoke

The aim of the study was to evaluate the impact of the Finnish tobacco control measures for reduction of smoking. First, the trends and patterns in ever smoking among adult Finns in 1978 2001 as well as the associations of trends with the Tobacco Control Act in 1976 were examined. Secondly, the impact of the 1976 TCA on the proportion of ever daily smokers in different socioeconomic groups was studied. Thirdly, the impact of the 1995 TCAA on recent trends in the prevalence of daily smoking was evaluated by gender and employment status. Fourthly, the trends of exposure to environmental tobacco smoke (ETS) at workplaces and homes were investigated. The study is based on data of the Health Behaviour among the Finnish Adult Population surveys. Among Finnish men smoking initiation declined from earlier to later cohorts, whereas among women it increased in successive birth cohorts born before 1956. The lasting differences between birth cohorts as regards ever daily smoking reflected well the impact of measures to reduce smoking in Finland in 1976. Smoking initiation in the birth cohorts (born in 1961 or later) which were in critical age as regards the risk of smoking initiation when the TCA came into force was less common than could be expected according to the trends seen in the earlier birth cohorts. Marked socioeconomic differences were found in smoking in the different birth cohorts. Smoking was more prevalent in the lower socioeconomic groups than in the higher ones, and the differences were larger in the later birth cohorts compared to the earlier ones. The differences between the birth cohorts in ever daily smoking were compatible with the hypothetical impact of the TCA in almost all socioeconomic groups, except farmers. Among men the 1976 TCA appears to have had the greatest impact on white-collar employees. Among women the effect of the act was highly significant in all socioeconomic groups. However, female smoking prevalence continues to show wide socioeconomic disparities. Daily smoking decreased among employees after the 1995 TCAA, supporting the hypothesis of the lowering impact of the amendment on daily smoking due to increased smoking cessation. No parallel change in daily smoking was found in the population without direct expose to ETS legislation (farmers, students, housewives, pensioners or unemployed). Exposure to ETS decreased markedly among non-smokers at work after the 1995 TCAA. The 1976 TCA and the 1995 TCAA were useful in controlling smoking initiation and cessation, but their impact was not equal across the population groups. The results of this study strongly suggested that tobacco control policies markedly contribute to the decrease in smoking and in exposure to environmental tobacco smoke.

Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida tupakkapoliittisten toimenpiteiden, erityisesti vuoden 1976 tupakkalain ja sitä täydentävän vuoden 1995 tupakkalain uudistusten, vaikutuksia tupakoinnin aloittamiseen, päivittäin tupakointiin sekä ympäristön tupakansavulle altistumiseen. Tupakoinnin yleisyydessä tapahtuneita muutoksia tarkasteltiin sukupuolen, syntymävuosikohortin ja sosioekonomisen aseman mukaan. Tutkimusaineistona oli Kansanterveyslaitoksen Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen (AVTK) -aineisto. Miehillä yleinen kehityssuunta oli joskus päivittäin tupakoineiden osuuden väheneminen kohortti kohortilta. Naisilla taas tupakointi lisääntyi kohortti kohortilta ennen vuotta 1956 syntyneissä kohorteissa. Niissä kohorteissa, jotka olivat kaikkein herkimmässä tupakoinnin aloittamisiässä vuoden 1976 tupakkalain tullessa voimaan 1960-luvulla tai myöhemmin syntyneillä tupakoinnin aloittaminen oli vähäisempää kuin aiempien syntymävuosikohorttien perusteella laaditun trendiennusteen mukaan oli odotettavissa. Sosioekonomisten ryhmien väliset erot joskus päivittäin tupakoineiden osuudessa eri syntymävuosikohorteissa olivat suuret. Tupakointi oli yleisempää alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä, ja ryhmien väliset erot olivat suuremmat nuoremmissa kohorteissa. Tupakoinnin yleisyyden erot eri kohorteissa tukivat oletusta vuoden 1976 tupakkalain vaikutuksesta tupakoinnin vähenemiseen jokseenkin kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä. Vuoden 1960 jälkeen syntyneissä kohorteissa tupakoinnin aloittaminen oli harvinaisempaa kuin trendiennusteen perusteella olisi voinut odottaa kaikissa muissa sosioekonomisissa ryhmissä paitsi maanviljelijöillä. Miehillä tupakkalain vaikutus oli suurin toimihenkilömiehillä. Naisilla taas tupakkalain vaikutus oli suuri kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä, mutta suuret erot naisten tupakoinnin yleisyydessä eri ryhmissä säilyivät edelleen. Vuoden 1995 tupakkalain uudistuksen jälkeen päivittäistupakointi väheni työssä olleiden keskuudessa tupakoinnin lopettamisen lisääntyessä. Niissä väestöryhmissä, jotka eivät olleet tupakkalain vaikutuspiirissä, vastaavaa vähentymistä päivittäistupakoinnin yleisyydessä ei tapahtunut. Ympäristön tupakansavulle altistuminen väheni työpaikoilla vuoden 1995 jälkeen. Tutkimustulosten mukaan tupakoinnin vähentämiseksi laadituilla laeilla ja niihin liittyvillä toimenpiteillä oli mahdollista vähentää tupakoinnin aloittamista, lisätä tupakoinnin lopettamista sekä vähentää ympäristön tupakansavulle altistumista. Tupakkalakien vaikutus ei kuitenkaan ollut yhtä voimakas eri sosioekonomisissa ryhmissä.