Associations among working conditions and behavioral risk factors : The Helsinki Health Study with International Comparisons

Adverse health behaviors as well as obesity are key risk factors for chronic diseases. Working conditions also contribute to health outcomes. It is possible that the effects of psychosocially strenuous working conditions and other work-related factors on health are, to some extent, explained by adverse behaviors. Previous studies about the associations between several working conditions and behavioral outcomes are, however, inconclusive. Moreover, the results are derived mostly from male populations, one national setting only, and with limited information about working conditions and behavioral risk factors. Thus, with an interest in employee health, this study was set to focus on behavioral risk factors among middle-aged employees. More specifically, the main aim was to shed light on the associations of various working conditions with health behaviors, weight gain, obesity, and symptoms of angina pectoris. In addition to national focus, international comparisons were included to test the associations across countries thereby aiming to produce a more comprehensive picture. Furthermore, a special emphasis was on gaining new evidence in these areas among women. The data derived from the Helsinki Health Study, and from collaborative partners at the Whitehall II Study, University College London, UK, and the Toyama University, Japan. In Helsinki, the postal questionnaires were mailed in 2000-2002 to employees of the City of Helsinki, aged 40 60 years (n=8960). The questionnaire data covered e.g., socio-economic indicators and working conditions such as Karasek s job demands and job control, work fatigue, working overtime, work-home interface, and social support. The outcome measures consisted of smoking, drinking, physical activity, food habits, weight gain, obesity, and symptoms of angina pectoris. The international cohorts included comparable data. Logistic regression analysis was used. The models were adjusted for potential confounders such as age, education, occupational class, and marital status subject to specific aims. The results showed that working conditions were mostly unassociated with health behaviors, albeit some associations were found. Low job strain was associated with healthy food habits and non-smoking among women in Helsinki. Work fatigue, in turn, was related to drinking among men and physical inactivity among women. Work fatigue and working overtime were associated with weight gain in Helsinki among both women and men. Finally, work fatigue, low job control, working overtime, and physically strenuous work were associated with symptoms of angina pectoris among women in Helsinki. Cross-country comparisons confirmed mostly non-existent associations. High job strain was associated with physical inactivity and smoking, and passive work with physical inactivity and less drinking. Working overtime, in turn, related to non-smoking and obesity. All these associations were, however, inconsistent between cohorts and genders. In conclusion, the associations of the studied working conditions with the behavioral risk factors lacked general patters, and were, overall, weak considering the prevalence of psychosocially strenuous work and overtime hours. Thus, based on this study, the health effects of working conditions are likely to be mediated by adverse behaviors only to a minor extent. The associations of work fatigue and working overtime with weight gain and symptoms of angina pectoris are, however, of potential importance to the subsequent health and work ability of employees.

Epäterveelliset elintavat ja lihavuus ovat keskeisten kroonisten tautien riskitekijöitä. Työolot voivat muovata terveyskäyttäytymistä, mutta aiemmat tutkimustulokset ovat olleet epäjohdonmukaisia ja osittain ristiriitaisia. Tuore väitöstutkimus osoittaa, että psykososiaaliset työolot kuten stressaava työ, työn vaatimukset ja vaikutusmahdollisuudet, työväsymys, ylityöt, työn ja perheen yhteensovittaminen ja sosiaalinen tuki eivät juuri liity työntekijöiden epäterveellisiin elintapoihin. Laaja-alaisessa tarkastelussa kuormittavilla työoloilla havaittiin vain vähän ja epäjohdonmukaisia yhteyksiä tupakointiin, alkoholinkäyttöön, vapaa-ajan liikuntaan, ruokavalintoihin, painoon ja rintakipuoireisiin. Työväsymys ja ylitöiden tekeminen voivat kuitenkin liittyä lihomiseen. Vähäiset vaikutusmahdollisuudet työhön, työväsymys ja ylityöt olivat yhteydessä naisten rintakipuoireisiin. Ikä, koulutus, ammattiasema ja siviilisääty otettiin huomioon analyyseissa. Tutkimus kohdistui Helsingin kaupungin henkilöstön 40 60 -vuotiaisiin työntekijöihin, joita aineistossa oli mukana 8960. Vuosina 2000 2002 kerätty aineisto on osa Helsinki Health Study (HHS) -tutkimusta. Vertailuaineistossa on lontoolaisen Whitehall II -tutkimuksen ja japanilaisen työntekijätutkimuksen tietoja. Kansainvälisen vertailun tavoitteena oli laajentaa näkökulmaa työolojen merkityksestä epäterveellisten elintapojen ja lihavuuden kannalta. Koko tutkimuksen tavoitteena oli lisäksi tuottaa uutta tietoja työolojen merkityksestä riskitekijöihin erityisesti naisilla. Tämän tutkimuksen perusteella työolojen ja terveyden väliset yhteydet välittyvät vain joissakin tapauksissa epäterveellisten elintapojen kautta. Ehkäisemällä työväsymystä voidaan osittain edistää työssäolevan väestön terveyskäyttäytymistä, ehkäistä painonnousua ja vähentää oireilua kuten rintakipua. Työpaikat ovat kuitenkin terveyden edistämisen suhteen keskeisessä roolissa, vaikka työn kuormittavuudella havaittiinkin tässä työssä vain heikkoja yhteyksiä terveyskäyttäytymiseen. Työpaikoilla tavoitetaan suuri osa keski-ikäisestä ja ikääntyvästä väestöstä, joten työorganisaatiolla ja työterveyshuollolla on hyvät mahdollisuudet pyrkiä edistämään terveellisiä elintapoja ja näin ehkäisemään sairastavuutta.