Early-onset depressive disorders,related mental health disorders and substance use-A prospective : longitudinal study of Finnish twins born 1983-1987

Early-onset psychiatric illnesses effects scatter to academic achievements as well as functioning in familial and social environments. From a public health point of view, depressive disorders are the most significant mental health disorders that begin in adolescence. Using prospective and longitudinal design, this study aimed to increase the understanding of early-onset depressive disorders, related mental health disorders and developing substance use in a large population-derived sample of adolescent Finnish twins. The participants of this study, FinnTwin12, an ongoing longitudinal population-based study, came from Finnish families with twins born in 1983-87 (exhaustive of five birth cohorts, identified from Finland s Central Population Register). With follow-up ongoing at age 20-24, this thesis assessed adolescent mental health in the first three waves, starting from baseline age 11-12 to follow-ups at age 14 and 17½. Some 5600 twins participated in questionnaire assessments of a wide range of health related behaviors. Mental health was further assessed among an intensively studied subsample of 1852 adolescents, who completed also professionally administered interviews at age 14, which provided data for full DSM-IV/III-R (Diagnostic and Statistical Manual for Mental Health disorders, 4th and 3rd editions) diagnoses. The participation rates of the study were 87-92%. The results of the study suggest, that the diagnostic criteria for major depressive disorder (MDD) may not capture youth with clinically significant early-onset depressive conditions outside clinical settings. Milder cases of depression, namely adolescents fulfilling the diagnostic criteria for minor depressive disorder, a qualitatively similar condition to MDD with fewer symptoms are also associated with marked suicidal thoughts, plans and attempts, recurrences and a high degree of comorbidity. Prospectively and longitudinally, early-onset depressive disorders were of substantial importance in the context of other mental health disorders and substance use behaviors: These data from a large population-derived sample established a substantial overlap between early-onset depressive disorders and attention deficit hyperactivity disorder in adolescent females, both of them significantly predictive for development of substance use among girls. Only in females baseline DSM-IV ADHD symptoms were strong predictors of alcohol abuse and dependence and illicit drug use at age 14 and frequent alcohol use and illicit drug use at age 17.½ when conduct disorder and previous substance use were controlled for. Early-onset depressive disorders were also prospectively and longitudinally associated to daily smoking behavior, smokeless tobacco use, frequent alcohol use and illicit drug use and eating disorders. Analysis of discordant twins suggested that these predictive associations were independent of familial confounds, such as family income, structure and parental models. In sum, early-onset depressive disorders predict subsequent involvement of substance use and psychiatric morbidity. A heightened risk for substance use is substantial also among those depressed below categorical diagnosis of MDD. Whether early recognition and interventions among these young people hold potential for substance use prevention further in their lives has potential public health significance and calls for more research. Data from this population-derived sample with balanced representation of boys and girls, suggested that boys and girls with ADHD behaviors may differ from each other in their vulnerability to substance use and depressive disorders: the data suggest more adverse substance use outcome for girls that was not attenuated by conduct disorder or previous substance use. Further, the prospective associations of early-onset depressive disorders and future elevated levels of addictive substance use is not explained by familial factors supporting future substance use, which could have important implications for substance use prevention.

Tämän pitkittäistutkimuksen tavoitteena oli lisätä tietoa varhaisesta masennuksesta, sen yhteydessä esiintyvistä mielenterveyden häiriöistä ja päihteidenkäytöstä edustavassa suomalaisessa väestöpohjaisessa aineistossa. Tutkimus on osa Suomalaista Kaksosten Kehitys ja Terveys tutkimusta, jossa seurataan kaikkia Suomessa vuosina 1983-87 syntyneitä kaksosia 12, 14, 17½ ja 20-24 v iässä. Tutkimuksen tulokset perustuvat 1,852:n vuosina 1983-1987 syntyneiden 14-vuotiaiden suomalaisen nuorten henkilökohtaiseen haastatteluun ja seurantakyselyihin 12- ja 17½-vuoden iässä. Tutkimuksessa todettiin, että vakavan masennuksen lisäksi myös nuorten haitallisiksi kokemat masennusoireet ennustavat merkittävästi päivittäistä tupakointia, usein toistuvaa alkoholinkäyttöä, säännöllistä humalajuomista sekä nuuskan ja huumeiden käyttöä, kun muut mielenterveydenhäiriöt, käytöshäiriöt ja jo 14-v alkaneet päihdehäiriöt otetaan huomioon. Masennuksen ja päihteidenkäytön yhteys on todettavissa myös riippumatta yhteisistä perheittäisistä tekijöistä, kuten yhteisestä perimästä ja yhteisestä perheympäristöstä eli esimerkiksi perheen toimeentulosta. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että ei-perheittäiset tekijät, kuten nuoren persoonallisuus ja kouluympäristöön sekä toverisuhteisiin liittyvät tekijät saattavat olla merkityksellisiä masentuneen nuoren päihteidenkäytön kehittymisessä. Tässä tutkimuksessa masennuksen yhteydessä esiintyi usein jokin muu mielenterveyden häiriö, kuten käytöshäiriö tai ahdistuneisuushäiriö . Tytöillä varhaisnuoruuden masennus ennusti merkitsevästi syömishäiriöitä 17½ vuoden iässä, etenkin, jos masennukseen liittyi ahdistuneisuutta. Tutkimuksessa todettiin ensikertaa suomalaisessa väestöpohjaisessa pitkittäisasetelmassa yhteissairastavuus tyttöjen masennuksen ja aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) välillä. Tässä tutkimuksessa ADHD oireet olivat tytöillä selvästi poikien oireita harvinaisempia, mutta ne ennustivat alkoholin haitallista käyttöä, alkoholiriippuvuutta sekä huumausaineiden tulevaa käyttöä selvästi merkittävämmin kuin poikien ADHD-oireet. Jatkossa on tärkeää selvittää, voitaisiinko masennusta ja muita varhain alkavia tai kehityksellisiä mielenterveyden häiriöitä paremmin tunnistamalla ja hoitamalla vaikuttaa päihteidenkäytön kehittymiseen. Myös lievemmät masennustilat, jotka aiheuttavat toiminnallista haittaa mutta eivät täytä vakavan masennuksen oirekriteerejä altistavat mm. päihteidenkäytön merkittävälle lisääntymiselle ja niillä saattaa korkeamman esiintyvyytensä vuoksi olla huomattava kansanterveydellinen merkitys. Tyttöjen ja poikien alttiudessa päihteidenkäytön kehittymiselle saattaa olla eroja, ja tätä tulisi päihteidenkäytön ehkäisyä ajatellen tutkia lisää. Psykiatrisen hoidon ja päihdehoidon yhteistyötä nuorilla tulee kehittää.