Oral health behaviour, conditions and care among dentate elderly patients in Lithuania: preventive aspects

The present cross-sectional study aimed to assess oral health behaviour, dental and periodontal conditions, dental care, and their relationships among elderly dentate patients in Lithuania. The target population in the study were dentate patients aged 60 and older attending public dental services in Kedainiai, Lithuania. The data collection took place between the autumn of 1999 and the winter of 2001. Data were collected by means of a self-administered questionnaire for all (n=174) and a clinical examination targeting about half of the subjects (n=100). The questionnaire inquired about oral health behaviour, the life-first and also the most recent dental treatments, sources on and self-assessed knowledge of oral self-care, a self-reported number of teeth, and socio-demographic information. The clinical examination included basic dental and periodontal conditions. A total of 82 women and 92 men completed the questionnaire; their mean age was 69.2 and their average number of teeth was 16.2 (CI 95% 15.4-17.1). In all, 25% had 21 or more teeth and 32% indicated wearing removable dentures. The oral health behaviour, the participants reported, was poor: 30% reported twice daily toothbrushing, 57% responded that they always use fluoride toothpaste, 19% indicated daily interdental cleaning, nearly all said they take sugar in their coffee and tea, and 30% indicated going for check-ups. As the main source of information on oral self-care, the subjects indicated health professionals (82%), followed by social contacts (72%), broadcasted media (58%), and printed media (42%). A total of 34% assessed their knowledge of oral self-care as good, and their self-assessed knowledge correlated (r=0.52) with professional guidance they had received about oral self-care. In their most recent treatment, conservative (39%) and non-conservative (34%) treatments dominated, and preventive ones were the least reported (7%). Regarding guidance in oral self-care, 54% reported having received such about toothbrushing, 32% about interdental cleaning, and 33% had been given visual information. Clinical examinations revealed the presence of plaque, calculus, bleeding on probing and deepened pockets in all of the subjects; 70% of the subjects were diagnosed with pockets of 6mm and deeper, 94% with caries, and 73% with overhangs of restorations. Those subjects assessing their knowledge of oral self-care as good and reporting a higher intensity of guidance in oral self-care as received, indicated practicing the recommended oral self-care more frequently. Twice daily toothbrushing was associated with good self-assessed knowledge of oral self-care (OR 4.1, p<0.001) and a university education (OR 5.6, p<0.001). Those subjects with better oral health behaviour had a greater number of teeth. Having 21 or more teeth was associated with good self-assessed knowledge of oral self-care (OR 4.1, p=0.03). Better periodontal conditions were associated with a higher frequency of toothbrushing. The presence of periodontal pockets of 6mm and deeper was associated with the level of self-assessed knowledge of oral self-care being below good (OR=3.0, p=0.04) and the level of dental cleanliness being poor (OR=2.7, p=0.02). To conclude, oral health behaviour and conditions call for improvement in elderly subjects in Lithuania. To improve the oral health of their elderly dentate patients, dentists should apply all the available tools of chair-side prevention and active guidance. The latter would be an effective means of updating the knowledge of oral self-care and supporting recommended oral health behaviour. A preventive approach should be strongly emphasized in countries with limited resources for oral health care, such as Lithuania. Author’s address: Sonata Vyšniauskaite, Department of Oral Public Health, Institute of Dentistry, University of Helsinki, P.O.Box 41, FI-00014 Helsinki, Finland. E-mail: sonata.vysniauskaite@helsinki.fi

Ikääntyneiden suunhoito ja suunterveys Liettuassa – ehkäisyn näkökulma Tutkimus selvitti omahoidon ja saadun hammashoidon sekä neuvonnan merkitystä ikääntyneiden suunterveydelle ja painottui ehkäisevän hoidon roolin arviointiin. Tutkitut olivat 60 vuotta täyttäneitä hampaallisia potilaita liettualaisen Kedainiain kaupungin julkisesta hammashuollosta. Kaikkiaan 174 henkeä täytti kyselylomakkeen, heistä 100 kutsuttiin kliiniseen tutkimukseen. Kyselyllä selvitettiin omahoitoa: hampaiden harjaaminen ja hammasvälien puhdistaminen, fluorin käyttö ja sokeroidun kahvin tai teen nauttiminen. Lisäksi kysyttiin hammastarkastukseen menemisestä. Hammashoidosta selvitettiin omahoidon ohjeiden ja neuvojen saaminen sekä viimeisimmän hoitosarjan sisältö. Tutkittavia pyydettiin myös kertomaan, mistä tietolähteistä he ovat saaneet omahoitoa koskevia tietoja sekä arvioimaan nykyinen tietotasonsa. Kliininen tutkimus selvitti hampaiden määrän sekä plakin, hammaskiven, ienverenvuodon, syventyneiden ientaskujen, karieksen ja paikkaylimäärien esiintymisen. Tutkitut olivat 60-85-vuotiaita (keskiarvo 69,2 vuotta), ja heillä oli keskimäärin 16,2 hammasta. Joka neljännellä oli vähintään 21 hammasta ja joka kolmas käytti hammasproteesia. Omahoito oli kovasti jäljessä suosituksista: vain joka kolmas sanoi harjaavansa hampaansa kahdesti päivässä ja fluorihammastahnaa käytti aina runsas puolet tutkituista. Lähes kaikki nauttivat kahvin tai teen sokeroituna, ja joka kolmas kävi hammaslääkärissä tarkastusta varten. Omahoidon tietolähteinään 82 % mainitsi terveydenhoidon ammattilaiset, näistä tärkeimpinä hammaslääkärit, 72 % mainitsi ystävät tai sukulaiset, 58 % radion tai TV:n sekä 42 % sanoma- tai kuvalehdet. Hammashoidossa käydessään 54 % oli saanut ohjeita harjaukseen ja 32 % hammasvälien puhdistukseen. Saadun neuvonnan määrä oli selvästi yhteydessä (r=0.52) tutkitun arvioimaan omahoidon tietotasoonsa, jonka 34 % katsoi hyväksi. Korjaava hoito (39 %) sekä poistot, ensiapu ja irtoproteesit luonnehtivat viimeisintä hoitosarjaa, ehkäisyn osuus oli vain 7 %. Kliinisen tutkimuksen mukaan suunterveys oli huono: kaikilla oli plakkia, hammaskiveä, ienverenvuotoa ja syventyneitä ientaskuja. Valtaosalla (70 %) oli 6 mm taskuja tai täyteylimääriä (73 %), lähes kaikilla (94 %) oli kariesta. Hammashoidossa saadun neuvonnan suurempi määrä ja omahoidon parempi tietotaso heijastuivat parempana terveyskäyttäytymisenä ja se taas parempana suunterveytenä. Tutkimus suosittaa hammaslääkäreitä antamaan ikääntyneille potilaille kliinisten ehkäisyhoitojen ohella aina myös suun omahoidon opastusta.