Kiusaamisen kasvot kasvatusyhteisössä : Päivähoitoyksikön esimiesten kokemuksia ja näkemyksiä työpaikkakiusaamisesta

The subject of my research was analyzing how psychological violence appears in educational communities in both preschool and kindergarten environments. The superiors of every daycare unit (a total of 80 units) in Vantaa were asked to tell about their own views and experiences of psychological violence in educational communities. In addition I cleared out the superior’s views on what the role of workplace counseling is in clearing out cases of psychological violence. A workplace always consists of people connected through work and the workplace creates a context for psychological violence. Working is public in an educational environment, as also customers set expectations and make wishes on how the work should be done. Different thoughts on what the working community should be creates pressure for the workers. My aim was to find out about the superior’s views on different types of psychological violence in the workplace, how one’s personality effects on an experience on psychological violence, the superior’s abilities and possibilities on noticing psychological violence in an early stage and the necessity of intervention. I also wanted to map the superior’s views and experiences on the value of workplace counseling in straightening out cases of psychological violence. The research point of view used was triangulation with hermeneutical and phenomenological features. The research method used was a semistructured questionnaire with a few open questions used to seek answers for the problems that have come up in the research. I analyzed the collected data partly from quantitative and partly from qualitative point of views, and also my aim was to understand psychological violence in the workplace as a phenomena in the communities within the early phases of education and to give this worker-to-worker mobbing a face. As a result of my research, I found out that the psychological violence inside the educational communities is more passive and scheming than aggressive or straightforward. The most important outcome of my research was finding a risk factor, where the superior is in danger of being the target of workplace psychological violence. Out the superiors who answered the questionnaire, 12% told they had been the target of this psychological violence after being transferred in to an old unit to work as the new superior. I hope this result will be of use when changes similar to this are known to take place. Avainsanat – Nyckelord – Keywords Psychological violence, educational enviroment, moral and ethic at work, role of the superior, role of a workplace consultant

Tutkimuksessani tarkastelin työpaikkakiusaamisen ilmenemistä varhaiskasvatuksen kasvatusyhteisössä. Kysyin jokaiselta 80 (kokonaisotanta) vantaalaiselta päivähoidon toimintayksikön esimieheltä heidän näkemyksiään ja kokemuksiaan kasvatusyhteisössä esiintyvästä työpaikkakiusaamisesta. Lisäksi selvitin esimiesten näkemyksiä työnohjauksen roolista työpaikkakiusaamista selviteltäessä. Työpaikka muodostuu aina ihmisistä joita työ yhdistää ja työpaikka luo kontekstin kiusaamiselle. Kasvatusyhteisössä työ on julkista, jolloin myös asiakkaat asettavat siellä tehtävälle työlle odotuksia ja toiveita. Erilaiset mielikuvat siitä, minkälainen työyhteisön pitäisi olla aiheuttaa paineita siellä työskenteleville ihmisille. Halusin selvittää esimiesten näkemyksiä työpaikkakiusaamisen muodoista, persoonallisuuden vaikutuksesta kiusaamiskokemukseen, esimiehen kyvystä ja mahdollisuuksista huomata kiusaaminen tarpeeksi varhaisessa vaiheessa sekä intervention tarpeellisuus. Halusin lisäksi kartoittaa esimiesten näkemyksiä ja kokemuksia työnohjauksen välinearvosta työpaikkakiusaamista selviteltäessä. Tutkimusotteeni oli osaltaan triangulaatio ja siinä oli myös hermeneuttis- fenomenologisia piirteitä. Tutkimusmenetelmänä käytin puolistrukturoitua kyselylomaketta, jossa oli muutamia avoimia kysymyksiä, joiden avulla tutkimusongelmiin etsittiin vastauksia. Aineistoani analysoin osaltaan kvantitatiivisista, osaltaan kvalitatiivisista lähtökohdista ja samalla pyrin ymmärtämään työpaikkakiusaamista ilmiönä varhaiskasvatuksen kasvatusyhteisössä sekä antamaan kiusaamiselle kasvot. Tutkimuksessani selvisi, että kasvatusyhteisössä tapahtuva työpaikkakiusaaminen on useimmiten muodoltaan passiivista ja juonittelevaa, ei niinkään aggressiivista tai hyökkäävää. Tutkimukseni tärkeimpänä tuloksena pidin sitä, että löysin riskitekijän jolloin esimies itse on vaarassa tulla työpaikkakiusatuksi. Vastanneista esimiehistä peräti 12 % kertoi tulleensa itse kiusatuksi siinä vaiheessa, kun hän siirtyi vanhaan yksikköön uudeksi esimieheksi. Toivon tästä tuloksesta olevan hyötyä niissä tilanteissa, kun tällaisia muutoksia tiedetään yksiköissä olevan tulossa. Avainsanat – Nyckelord – Keywords: Työpaikkakiusaaminen, kasvatusyhteisö, arvot, moraali ja etiikka toiminnassa, esimiehen rooli, työnohjauksen rooli