Kuva tikkeinä kankaalla : Kokemuksia PE-design 6.0 -kirjontakuvion suunnitteluohjelman kahden automaattisen tekniikan käytettävyydestä

The aim of the thesis was to compare the correspondence of the outcome a computer assisted program appearance compared to the original image. The aspect of the study was directed to embroidery with household machines. The study was made from the usability point of view with Brother's PE-design 6.0 embroidery design programs two automatic techniques; multicoloured fragment design and multicoloured stitch surface design. The study's subject is very current because of the fast development of machine embroidery. The theory is based on history of household sewing machines, embroidery sewing machines, stitch types in household sewing machines, embroidery design programs as well as PE-design 6.0 embroidery design program's six automatic techniques. Additionally designing of embroidery designs were included: original image, digitizing, punching, applicable sewing threads as well as the connection between embroidery designs and materials used on embroidery. Correspondences of sewn appearances were examined with sewing experimental methods. 18 research samples of five original image were sewn with both techniques. Experiments were divided into four testing stages in design program. Every testing stage was followed by experimental sewing with Brother Super Galaxie 3100D embroidery machine. Experiments were reported into process files and forms made for the techniques. Research samples were analysed on images syntactic bases with sensory perception assessment. Original images and correspondence of the embroidery appearances were analysed with a form made of it. The form was divided into colour and shape assessment in five stage-similarity-scale. Based on this correspondence analysis it can be said that with both automatic techniques the best correspondence of colour and shape was achieved by changing the standard settings and using the makers own thread chart and edited original image. According to the testing made it is impossible to inform where the image editing possibilities of the images are sufficient or does the optimum correspondence need a separate program. When aiming at correspondence between appearances of two images the computer is unable to trace by itself the appearance of the original image. Processing a computer program assisted embroidery image human perception and personal decision making are unavoidable.

Tutkielman tavoitteena oli selvittää tietokoneohjelmalla valmistetun kirjontakuvion ulkonäön vastaavuutta sen valmistuksessa käytettyyn kuvaan eli lähtökohtakuvaan nähden. Tutkielman valintoja ohjasi harrastuspohjaisen konekirjonnan näkökulma. Tutkittavana oli käytettävyyden näkökulmasta Brotherin kotikäyttöön valmistama PE-design 6.0 -kirjontakuvion suunnitteluohjelman kaksi automaattista tekniikkaa, monivärinen palakuvio ja monivärinen tikkipintakuvio. Tutkielmani on aihevalinnaltaan ajankohtainen konekirjonnan nopean kehityksen vuoksi. Teoriaosuudessa on käsitelty kotiompelukoneiden historiaa, kirjovia ompelukoneita, kotiompelukoneiden tikkityyppejä ja tikkipintoja, kotikäyttöön tarkoitettuja kirjontakuvion suunnitteluohjelmia sekä PE-design 6.0 -kirjontakuvion suunnitteluohjelman kuutta automaattista tekniikkaa. Teoriaosuudessa on esitelty myös seuraavat kirjontakuvion suunnittelu- ja valmistusprosessin osa-alueet: lähtökohtakuva, kirjontakuvion digitoiminen, reitittäminen, ompelulangat sekä kirjontakuvion ja kirjonnassa käytettävien materiaalien suhde. Ulkonäön vastaavuutta tutkittiin kokeellisin menetelmin. Molemmilla tekniikoilla valmistettiin viidestä lähtökohtakuvasta yhteensä 18 tutkimusnäytettä. Testaukset jakautuivat neljään kirjontakuvion suunnitteluohjelmalla toteutettuun testausvaiheeseen, joita kaikkia seurasi kirjontakuvion koeompelu Brother Super Galaxie 3100D -kirjovalla ompelukoneella. Testaukset raportoitiin prosessikansioon sekä tekniikkoja varten laadituille lomakkeille. Tutkimusnäytteet analysoitiin kuvan syntaktiselle tasolle rakentuvalla aistinvaraisella arvioinnilla. Lähtökohtakuvan ja kirjontakuvion ulkonäön vastaavuus analysoitiin siihen laaditulla lomakkeella värin ja muodon näkökulmasta, viisiportaisella vastaavuusasteikolla. Vastaavuusanalyysin pohjalta voidaan todeta, että molemmilla testatuilla automaattisilla tekniikoilla paras värien ja muodon vastaavuus saavutetaan säätämällä tekniikan oletusasetuksia, käyttämällä omaa lankakarttaa ja muokattua lähtökohtakuvaa. Tehtyjen testauksien pohjalta ei voida vielä päätellä, ovatko automaattisessa tekniikassa olevat kuvankäsittelymahdollisuudet riittävät vai tarvitaanko mahdollisimman hyvän vastaavuuden saavuttamiseksi erillistä kuvankäsittelyohjelmaa. Ulkonäön vastaavuutta tavoiteltaessa tietokone ei yksinään pysty toistamaan lähtökohtakuvan ulkonäköä kirjontakuviossa. Kirjontakuvion valmistusprosessissa ihmisen hahmotuskyky ja hänen tekemänsä valinnat ovat välttämättömiä.