Noviisiopettajana peruskoulussa : Aloittelevien opettajien autenttisia kokemuksia ensimmäisestä opettajavuodesta

As a Novice Teacher at Comprehensive School: The authentic experiences of the beginning teachers during their first year of teaching The aim of this study is to explicate the novice year of teaching in the light of teachers´ authentic experiences. The subject of this investigation is the teachers´ subjective world of experience during their first academic year of teaching and the sharing of these experiences in collaborative consulting meetings. The themes discussed in the meetings were introduced into the collaborative group by the novice teachers themselves, and the progress of discussion was con-trolled by them. The research data was gathered in a consultative working group where the way a novice teacher starts to interpret, analyze and identify his/her own complex and dynamic teaching situations was observed. The research data gathered in this way illuminates novice teachers´ world of experience and mental picture as well as the unconscious sides of school life. In a theoretical frame of reference, the work of a teacher is identified, according to systemic scientific thought, as a dynamic triangle in which the basic elements are the personality of the teacher, the role of the teacher and the school as an organization. These basic elements form a whole within which the teacher works. The dynamics of this triangle in a teacher’s work are brought to light through the study of the phenomena of groups and group dynamics since a teacher works either as a member of a group (working community), as a leader of a group (teaching situations) or in a network (parent – teacher cooperation). Therefore, tension and force are always present in teaching work. The main research problem was to explain how a novice teacher experiences his/her first working year as a teacher. The participants (n=5) were teaching at five different comprehensive schools in the city of Helsinki. This was their first long-term post as a teacher. The research data consists of seven collaborative consulting meetings, as well as recordings and transcripts of the meetings. A classificatory framework was developed for data analysis which enabled a sys-tematic qualitative content analysis based on theory and material. In addition to the consulting meetings, the teachers were interviewed at the beginning and at the end of the process of collecting the research material. The interviews were used to interpret the meanings of the content analysis based on raw data. The findings show that there is a gap between teacher education and the reality of school life, which causes difficulties for a novice teacher during his/her first teaching year. The gap is rather a global educational problem than a national one, and therefore it is independent of cultural factors. Novice teachers desire a well-structured theory of teacher education and a clear programme where the themes and content delve deeper and deeper into the subject matter during the study years. According to the novice teachers, teacher education frequently consists of sporadic and unconnected study and class situations. An individual content weakness of teacher education is the lack of insufficient initiation into evaluation processes. The novice teachers suggest that a student must be provided good-quality and competent guidance during the study years and during his or her induction. There should be a well-organized, structured and systematic induction program for novice teachers. The induction program should be overseen by an organization so that the requirements of a qualified induction can be met. The findings show that the novice teachers find the first year of teaching at comprehensive school emotionally loaded. The teachers experienced teaching as difficult work and found the workload heavy. Nevertheless, they enjoyed their job because, as they said, there were more pleasant than unpleasant things in their school day. Their main feeling at school was the joy of success in teaching. The novice teachers felt satisfaction with their pupils. The teachers experienced the more serious feelings of anger and disgust when serious violence took place. The most difficult situations arose from teaching pupils who had mental health problems. The toughest thing in the teacher´s work was teaching groups that are too heterogeneous. The most awkward problems in group dynamics happened when new immigrants, who spoke only their own languages, were integrated into the groups in the middle of the school year. Teachers wanted to help children who needed special help with learning but restated at the same time that the groups being taught shouldn’t be too heterogeneous. The teachers wished for help from school assistants so that they could personally concentrate more on teaching. Not all the parents took care of their children according to the comprehensive school law. The teachers found it hard to build a confidential relationship between home and school. In this study, novice teachers found it hard to join the teaching staff at school. Some of the teachers on staff were very strong and impulsive, reacting loudly and emotionally. These teachers provoked disagreement, conflicts, power struggles and competition among the other teachers. Although the novice teachers of the study were all qualified teachers, three of them were not interested in a permanent teaching job. For these teachers teaching at a primary school was just a project, a short period in their working life. They will remain in the teaching profession as long as they are learning new things and enjoying their teaching job. This study is an independent part of the research project on Interplay – Connecting Academic Teacher Education and Work, undertaken by the Department of Applied Sciences of Education at the University of Helsinki. Key words: novice teacher, emotions, groups and group dynamics, authority, co-operation between home and school, teacher community, leadership at school, induction, consulting

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää peruskoulun opettajan ensimmäistä työvuotta opettajien autenttisten kokemusten valossa. Tarkastelun kohteena on opettajien subjektiivinen kokemuksellinen maailma opettajana toimimisesta ja näiden kokemusten jakaminen yhteisöllisesti lukuvuoden aikana tapahtuvissa konsultointitapaamisissa. Noviisit ovat itse tuoneet keskusteluun käsiteltävät asiat sekä vastanneet keskustelujen etenemisestä. Tutkimusaineiston keruussa on käytetty apuna konsultatiivista työskentelyotetta, jossa huomion kohteena on se, miten opettaja alkaa tulkita, jäsentää ja hahmottaa omaan työhönsä liittyviä kompleksisia ja dynaamisesti latautuneita tilanteita. Näin koottu tutkimusaineisto tuo esille noviisiopettajan kokemus- ja mielikuvamaailmaa sekä kouluelämän tiedostamattomia puolia. Teoreettisessa viitekehyksessä opettajan työ hahmotetaan systeemiajattelun mukaisesti dynaamisena kolmiona, jossa peruselementteinä ovat opettajan persoona, opettajan rooli ja organisaatiokokonaisuus, jossa opettaja työskentelee. Kolmion dynaamisuus syntyy opettajan työssä ryhmäilmiöiden ja ryhmädynamiikan tarkastelusta, sillä opettaja työskentelee joko ryhmässä jäsenenä (työyhteisö), ryhmän johtajana (opetustilanteet) tai verkostoissa (kodin ja koulun yhteistyö). Opettajan työssä on siten aina läsnä dynaamisia jännitteitä ja voimia. Päätehtävänä oli selvittää, miten noviisi kokee ensimmäisen työvuotensa opettajana. Tutkittavat (n=5) olivat ensimmäistä vuotta pitkäkestoisessa opettajan tehtävässä viidessä eri helsinkiläisessä peruskoulussa. Tutkimusaineisto muodostui seitsemästä konsultointitapaamisesta, niiden äänittämisestä ja litteroinnista. Aineiston analysoimiseksi kehitettiin luokitusrunko. Se mahdollisti teoriasta ja aineistosta kehitetyn systemaattisen kvalitatiivisen sisällönanalyysin, jonka tulokset esiteltiin merkityksen sisältävinä käsitteinä. Konsultointiaineiston lisäksi opettajat haastateltiin käyttämällä teemahaastattelua aineistonkeruun alussa ja lopussa. Haastattelujen avulla tulkittiin konsultointitapaamisten aineistolähtöisen sisällönanalyysin merkityksiä. Tutkimus osoitti, että opettajankoulutuksen ja koulutodellisuuden välillä on kuilu, joka aiheuttaa vaikeuksia aloitteleville opettajille ensimmäisenä työvuotena. Kyseessä on kulttuurisista tekijöistä riippumaton kansainvälinen opettajankoulutuksen ongelma. Noviisiopettajat kaipasivat opettajankoulutukseen koulutusta jäsentävää teoriaa ja selkeää aikajännettä, jossa koulutuksen aiheet ja sisällöt syvenisivät opintovuosien karttuessa. Nykyisellään koulutus muodostuu noviisien kokemusten mukaan turhan usein hajanaisista ja sattumanvaraisista opiskelu- ja luokkatilanteista. Opettajankoulutuksen yksittäisenä sisällöllisenä heikkoutena koettiin puutteellinen perehdyttäminen arviointiin. Noviisien mukaan opettajaopinnoissa tulee huolehtia siitä, että opiskelija saa riittävän laadukasta ja asiantuntevaa ohjausta sekä koulutuksen aikana että sitä seuraavina työelämän alkuvuosina. Noviisiopettajien perehdyttämiseen kaivattiin strukturoitua ja systemaattista ohjelmaa, josta vastaavan organisaation päätehtävänä on induktiokoulutus, sen toteuttaminen ja kehittäminen. Noviisin ensimmäinen opettajavuosi peruskoulussa osoittautui tutkimuksessa emotionaalisesti kuormittavaksi. Vaikka opettajat kokivat opettamisen vaikeana tehtävänä, heidän mielestään opettajan päivässä oli enemmän hyvää kuin huonoa. Aloittelevien opettajien mukaan opettamisessa oli voittopuolisesti läsnä onnistumisen riemu. Tyytyväisyyden tärkeimmät lähteet olivat luokassa olevat oppilaat. Opettajat kokivat voimakkaimmat vihan- ja inhontunteet vakavien väkivaltatilanteiden yhteydessä. Vaikeimmat koulunpidon tilanteet syntyivät opettajan opettaessa psyykkisesti oirehtivaa oppilasta ryhmässä. Opettajat kokivat sekä henkistä että fyysistä uhkaa oppilaittensa taholta lukuvuoden aikana jopa siinä määrin, että kaksi heistä joutui oppilaansa pahoinpitelemäksi. Opettajat kaipasivat työhönsä selkeitä rajoja ja koskemattomuutta. Myös heidän työskentelyolosuhteitaan tulisi selvästi parantaa. Tutkittavien mielestä problemaattisinta oli opettaa ”liian” heterogeenisia ryhmiä sekä pitää asioita ja tilanteita hallinnassa. Ryhmädynaamisesti hankalimmat ongelmat liittyivät kesken lukuvuoden luokkaan integroituihin maahanmuuttajataustaisiin oppilaisiin, joiden suomen kielen ja opiskelun taidot eivät olleet riittävät yleisopetuksessa selviytymiseen. HOJKS-oppilaisiin suhtauduttiin myönteisesti, mutta integroitaessa heitä yleisopetuksen ryhmiin opettajat toivoivat, että rehtorit ottaisivat huomioon luokan koostumuksen sekä arvioisivat ja varmistaisivat ennalta integroinnin onnistumisen mahdollisuudet. Opettajat kaipasivat kouluihin avustajia, jotta he voisivat keskittyä opettamiseen ja johdonmukaisten arvovaltasuhteiden luomiseen luokkaan. Huoltajat eivät noviisien kokemusten mukaan aina huolehtineet lapsensa säännöllisestä koulunkäynnistä perusopetuslain hengen mukaisesti. Opettajat kokivat luottamuksen rakentamisen kodin ja koulun välillä vaikeaksi, sillä vaikka monet tekijät yhdistivät kotia ja koulua, kietoutuivat niiden ympärille samanaikaisesti myös kodin ja koulun jännitteet. Tutkimustulokset osoittavat, ettei aloittelevan opettajan ole helppo tulla opettajayhteisöön. Uusi opettaja saattaa jäädä työyhteisössään marginaaliin. Noviisiopettajien kouluissa oli voimakkaita opettajakollegoja, jotka dominoivat kouluyhteisöään reagoimalla asioihin impulsiivisesti omien tunteidensa kautta ja joiden käyttäytyminen aiheutti työyhteisöissä epäsopua, ristiriitoja, valtataistelua ja kilpailua. Kolme noviisiopettajaa ei opettajakelpoisuudesta huolimatta haaveillut vakinaisesta opettajan työstä. He kertoivat kokevansa opettamisen projektina, eräänlaisena elämänvaiheena, joka jatkuu niin kauan kuin työssä oppii uutta ja työssä viihtyy. Jonain päivänä projekti päättyy ja he ovat valmiita siirtymään uusiin tehtäviin jollekin toiselle alalle. Tutkimus liittyy itsenäisenä osana soveltavan kasvatustieteen laitoksen Interplay–tutkimusprojektiin, jossa tarkastellaan akateemisen opettajankoulutuksen työelämäyhteyksiä. Avainsanat: noviisiopettaja, tunteet, opetusryhmät ja ryhmädynamiikka, auktoriteetti, kodin ja koulun yhteistyö, työyhteisö, koulun johtajuus, induktiokoulutus, konsultointi