Onnistuneen ikääntymisen ymmärrystä rakentamassa : Fysioterapeuttiopiskelijoiden oppiminen kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen kehyksessä

The purpose of the present study was to investigate the possibilities and interconnec-tions that exist concerning the relationship between the University of Applied Sci-ences and the Learning by Developing action model (LbD), on the one hand, and education for sustainable development and high-quality learning as a part of profes-sional competence development on the other. The research and learning environment was the Coping at Home research project and its Caring TV project, which provided the context of the Physiotherapy for Elderly People professional study unit. The re-searcher was a teacher and an evaluator of her own students learning. The aims of the study were to monitor and evaluate learning at the individual and group level using tools of high-quality learning − improved concept maps − related to understanding the projects core concept of successful ageing. Conceptions were evaluated through aspects of sustainable development and a conceptual basis of physiotherapy. As edu-cational research this was a multi-method case study design experiment. The three research questions were as follows. 1. What kind of individual conceptions and conceptual structures do students build concerning the concept of successful ageing? How many and what kind of concepts and propositions do they have a) before the study unit, b) after the study unit, c) after the social-knowledge building? 2. What kind of social-knowledge building exists? a) What kind of social learn-ing process exists? b) What kind of socially created concepts, propositions and conceptual structures do the students possess after the project? c) What kind of meaning does the social-knowledge building have at an individual level? 3. How do physiotherapy competences develop according to the results of the first and second research questions? The subjects were 22 female, third-year Bachelor of Physiotherapy students in Laurea University of Applied Sciences in Finland. Individual learning was evaluated in 12 of the 22 students. The data was collected as a part of the learning exercises of the Physiotherapy for Elderly People study unit, with improved concept maps both at individual and group levels. The students were divided into two social-knowledge building groups: the first group had 15 members and second 7 members. Each group created a group-level concept map on the theme of successful ageing. These face-to-face interactions were recorded with CMapTools and videotaped. The data consists of both individually produced concept maps and group-produced concept maps of the two groups and the videotaped material of these processes. The data analysis was carried out at the intersection of various research traditions. Individually produced data was analysed based on content analysis. Group-produced data was analysed based on content analysis and dialogue analysis. The data was also analysed by simple statistical analysis. In the individually produced improved concept maps the students conceptions were comprehensive, and the first concept maps were found to have many concepts unrelated to each other. The conceptual structures were between spoke structures and chain structures. Only a few professional concepts were evident. In the second indi-vidual improved concept maps the conception was more professional than earlier, particulary from the functional point of view. The conceptual structures mostly re-sembled spoke structures. After the second individual concept mapping social map-ping interventions were made in the two groups. After this, multidisciplinary concrete links were established between all concepts in almost all individual concept maps, and the interconnectedness of the concepts in different subject areas was thus understood. The conceptual structures were mainly net structures. The concepts in these individual concept maps were also found to be more professional and concrete than in the previ-ous concept maps of these subjects. In addition, the wider context dependency of the concepts was recognized in many individual concept maps. This implies a conceptual framework for specialists. The social-knowledge building was similar to a social learning process. Both socio-cultural processes and cognitive processes were found to develop students conceptual awareness and the ability to engage in intentional learning. In the knowl-edge-building process two aspects were found: knowledge creation and pedagogical action. The discussion during the concept-mapping process was similar to a shared thinking process. In visualising the process with CMapTools, students easily comple-mented each others thoughts and words, as if mutually telepathic . Synthesizing, supporting, asking and answering, peer teaching and counselling, tutoring, evaluating and arguing took place, and students were very active, self-directed and creative. It took hundreds of conversations before a common understanding could be found. The use of concept mapping in particular was very effective. The concepts in these group-produced concept maps were found to be professional, and values of sustainable development were observed. The results show the importance of developing the contents and objectives of the European Qualification Framework as well as education for sustainable development, especially in terms of the need for knowledge creation, global responsibility and systemic, holistic and critical thinking in order to develop clinical practice. Keywords: education for sustainable development, learning, knowledge building, improved concept map, conceptual structure, competence, successful ageing

Tutkimuksen tarkoituksena oli tuoda esille ammattikorkeakoulun ja sen kehittämän kehittämispohjaisen oppimisen toimintamallin mahdollisuuksia tukea kestävää kehitystä edistävää kasvatusta, fysioterapeuttiopiskelijoiden korkealaatuista oppimista ja kompetenssien kehittymistä. Tutkimus- ja oppimisympäristönä oli työelämäläheinen Coping at Home -tutkimushanke ja sen HyvinvointiTV-hanke, johon oli integroitu Ikääntyvien ihmisten fysioterapia -opintojakson suorittaminen. Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen korkealaatuisen oppimisen teoria korostaa käsitteiden ja käsiterakenteiden muodostumista. Tutkimuksessa tätä seurattiin sekä yksilö- että ryhmätason parannetuilla käsitekartoilla. Lisäksi arvioitiin yhteisen CMapTools-ohjelma-avusteisen tiedonrakentamisen vaikutuksia yksilön oppimiseen. Tarkasteltavana käsitteenä oli onnistunut ikääntyminen, joka oli mainitun tutkimushankkeen ydinkäsite. Syntyneitä käsityksiä peilattiin sekä kestävän kehityksen näkökulmiin että fysioterapian keskeisiin käsitteisiin. Tutkimus oli laadullisen ja määrällisen tutkimusperinteen yhdistävä eheyttävä tapaustutkimus ja aidossa luokkahuonetilanteessa toteutettu design-eksperimentti. Tutkijaopettaja oli omien opiskelijoidensa oppimisen ja sen edistymisen arvioija. Tutkimusongelmat olivat seuraavat: 1. Minkä verran ja millaisia yksilöllisiä käsityksiä − käsitteitä, propositioita ja käsiterakenteita − opiskelijat tuottavat onnistunut ikääntyminen -käsitteestä tutkimuksen eri vaiheissa: a) ennen opintojaksoa, b) opintojakson jälkeen ja c) yhteisen tiedonrakentamisen jälkeen? 2. Mitä tapahtuu yhteisessä tiedonrakentamisessa? a) Millainen on opiskelijaryhmän CMapTools-ohjelmistoa hyödyntävä yhteinen tiedonrakentamisen prosessi onnistunut ikääntyminen -käsitteestä opintojakson jälkeen? b) Minkä verran ja millaisia käsitteitä, propositioita ja käsiterakenteita opiskelijaryhmät tuottavat yhteisesti laadittuun käsitekarttaan? c) Millaisia vaikutuksia yhteisellä tiedonrakentamisella on yksilöllisiin käsityksiin? 3. Mitä voidaan päätellä fysioterapian kompetenssien kehittymisestä 1. ja 2. tutkimusongelmien tulosten perusteella? Yhteisen tiedonrakentamisen tutkittavana ryhmänä oli Laurea-ammattikorkeakoulun syventävän vaiheen fysioterapeuttiopiskelijaryhmä (N=22). Yhteinen tiedonrakentaminen toteutui kahdessa ryhmässä siten, että toisessa ryhmässä oli 15 ja toisessa 7 opiskelijaa. Näistä 22 opiskelijasta valittiin 12 opiskelijaa, joiden yksilöllistä käsitysten rakentumista ja muuttumista seurattiin tutkimuksen aikana. Tutkimuksen aineistona olivat yksilölliset käsitekartat ja yhteisesti laaditut käsitekartat sekä näiden laadintaprosessin videonauhoite ja karttanauhoite. Yksilöllisesti tuotetun aineiston analyysin perustana oli sisällönanalyysi. Yhteisesti tuotetun aineiston analyysin perustana olivat sisällönanalyysi ja dialogin analyysi. Aineistoa tarkasteltiin myös tilastollisesti. Ensimmäisissä parannetuissa käsitekartoissa opiskelijat kuvasivat onnistunutta ikääntymistä lukumäärältään niukoilla käsitteillä. Näissä arkikäsityksissä oli oman alan käsitteitä, mutta kaikkia käsitteiden välisiä yhteyksiä ei tunnistettu. Toisissa käsitekartoissa käsitteiden ja propositioiden määrät lisääntyivät ja käsitys rikastui. Käsityksissä korostui toiminnallinen ja ammatillinen näkökulma. Käsitekarttarakenteet olivat sekä ensimmäisissä että toisissa käsitekartoissa pinnamaisia tai pinnamaisen ja ketjumaisen rakenteen yhdistelmiä. Toisen yksilöllisen parannetun käsitekartan laatimisen jälkeen laadittiin yhteiset käsitekartat CMapTools-avusteisesti kahdessa ryhmässä. Tämän jälkeen kolmansissa yksilöllisissä parannetuissa käsitekartoissa käsitteiden ja propositioiden määrät lisääntyivät huomattavasti. Opiskelijat olivat luopuneet monista aikaisemmista arkikäsityksistään ja tuoneet käsitekarttoihinsa runsaasti yhteisessä tiedonrakentamistilanteessa esiin tulleita käsityksiä. Käsitys ydinkäsitteestä oli konkretisoitunut, rikastunut ja yhtenäistynyt. Käsityksissä korostui laaja yksilönäkökulma ja yhteiskunnallinen näkökulma. Niissä voitiin tunnistaa kestävän kehityksen näkökulmia ja myös enemmän fysioterapian keskeisiä käsitteitä kuin aiemmissa käsitekartoissa. Kolmansissa käsitekartoissa käsitteiden väliset yhteydet ymmärrettiin laaja-alaisesti ja alojen välisesti. Lähes kaikilla opiskelijoilla oli verkkomainen käsitekarttarakenne. Tulosten mukaan käsitekarttatyöskentelyyn pohjautuva yhteinen tiedonrakentaminen tuki yksilöllistä oppimista. CMapTools-ohjelmistolla visualisoitu yhteinen tiedonrakentaminen oli monimuotoinen vuorovaikutustilanne. Puheenvuorojen dialogeissa tunnistettiin sekä kognitiivinen että sosiokulttuurinen näkökulma. Kognitiivinen näkökulma ilmeni muun muassa kyseenalaistamisena sekä oman ja opiskelijatoverien oppimisen arviointina, ohjaamisena ja synteesien tekemisenä. Tilanteessa tunnistettiin olevan sekä tiedonluomista että pedagogista toimintaa. Sosiokulttuurinen näkökulma ilmeni toisten esiin tuomien ajatusten jatkamisena joko uudella tai aiheeseen sidotulla ajatuksella, omien ajatusten avaamisena, tarkentavina tai suorina kysymyksinä sekä vastauksina toisten kysymyksiin. Yhteisen tiedonrakentamisen määrällinen analyysi osoitti, että tarvittiin satoja puheenvuoroja ja dialogeja, ennen kuin yhteinen käsitys rakentui. Yhteisen tiedonrakentamisen vaikutus yksilölliseen oppimiseen oli tulosten perusteella tilastollisesti erittäin merkitsevä. Fysioterapian kompetenssien näkökulmasta opiskelijoiden osallistuminen oli kriittistä, aktiivista ja luovaa. Heidän yhdessä luomansa parannetun käsitekartan tietoperusta oli laaja-alainen. Siinä oli tunnistettavissa oman alan käsitteitä sekä kestävän kehityksen arvonäkökulma. Tutkimus toi esille kehittämistarpeita opetussuunnitelmissa kuvattujen kompetenssien sisältöihin ja tavoitteisiin. Erityisesti systeemiseen ajatteluun, kriittiseen ajatteluun, tiedonluomiseen ja globaaliin vastuuseen liittyvät näkökulmat tulisi tuoda paremmin esille. Avainsanat: kestävää kehitystä edistävä kasvatus, oppiminen, tiedonrakentaminen, parannettu käsitekartta, käsitteellinen rakenne, kompetenssi, onnistunut ikääntyminen